Aller Median tuottama asiantuntijasivusto digiliiketoiminnasta, markkinoinnista, mediasta, sisällöistä, teknologiasta ja työelämästä.

Jotta yritys voisi tarjota yhtenäisen asiakaskokemuksen sitä vaativille asiakkailleen, yhä suurempi määrä eri järjestelmiä tulee integroida keskenään, tai hoitaa kasvava määrä eri kohtaamisia samalta alustalta. Samalla sisällöt tulee pitää korkeatasoisina eli sellaisina, jotka auttavat ja inspiroivat asiakasta ottamaan kaiken irti yrityksen tarjoamasta lisäarvosta.

Tämä ei onnistu ilman, että viestissä huomioidaan kanava ja konteksti. Näiden huomioiminen ei puolestaan ole mahdollista, jos sisällöntuottajat ja tekniset toteuttajat pelaavat eri tiimeissä.

Ekologisuus on yksi neljästä suurimmasta megatrendistä. Markkinointiala elää trendeistä, ja mentaliteetti on pysy pinnalla tai huku. Aina uuden pienen trendin noustessa pinnalle alkaa kilpajuoksu siitä, kuka siihen tarttuu ensiksi.

Kysymys kuuluu: haluaako brändisi olla johdonmukainen menestyjä vai jatkuvien pikaspurttien perässä säntäilevä markkinointiviestintäroskaaja?

Journalistit, viestijät ja muut sisällöntuottajat kuulolle! Jos viestintäkouluttaja Marketta Rentolan, Aalto-yliopiston käsikirjoituksen professori Iiro Küttnerin ja Oulun yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfeltin keskustelu on vielä kuulematta, kannattaa se ottaa kesän podcast-listalle. 

Mikä on kiinnostavaa? "Tarina kiinnostaa, koska se rajaa maailmaa ja tekee sen ymmärrettäväksi."

Report by Reuters Institute says local media remains a highly trusted source of news and publishers are making efforts to transition to a new digital business model. There are also challenges, such as recruitment and retention of young journalists, when local media is seen as “not cool.” Also: "Local and regional outlets compete for advertising with platform companies such as Google and Facebook, but also rely on these companies to reach online audiences."

Yrityksille vaikeinta on tunnistaa merkityksellinen data ja muuttaa analysoitu data toiminnaksi. ”Olen yllättynyt siitä, miten puutteellista datan hyödyntäminen prosessien, myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä edelleenkin yrityksissä on”, Granon kaupallinen johtaja Jukka-Pekka Vuori sanoo. Suomalainen johtamiskulttuuri perustuu silti hänen mukaansa tiedolla johtamiseen.  Lue juttu

Miksi vihapuhetta pidetään yhteiskunnallisena, mutta vertaistukea jokaisen omana asiana?

”Kuten Suomi24:n käyttäjäkyselyyn vastannut toteaa, palstoilta ”löytyy yllättävän paljon empaattisia ihmisiä”. Käyttäjien myönteisissä kokemuksissa toistuvat auttaminen ja avun saaminen. [...] Kun yhteiskuntatieteilijät suuntaavat katseen verkon negatiivisiin puoliin, vertaistuen merkitys ohitetaan”, huomauttaa Suomi24-yhteisöpalvelun dataa Citizen Mindscapes -hankkeessa tutkiva Minna Ruckenstein.

Erilaisten äly- ja IoT-laitteiden yleistyminen herättää täysin uudenlaisia datan hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. ”Tämä on herkkä paikka kuluttajalle. Operaattoreilla voisi tulevaisuudessa olla isompi rooli datan hallinnassa ja dataan liittyvän informaation välittämisessä ihmisille”, Elisan data ja analytiikkajohtaja Turkka Koivu sanoo.  Lue juttu

Kesko seuraa nykyisin päivittäin, miten kauppiaat hyödyntävät heille tarjottuja datalähteitä. Viimeisen vuoden aikana jokainen K-kauppa on luonut datalähteiden pohjalta oman kauppakohtaisen profiilinsa ja strategiansa. ”Kauppiailta saatu palaute on todella rohkaisevaa”, Keskon data-analytiikasta ja asiakasdatasta vastaava johtaja Minna Vakkilainen iloitsee.  Lue juttu

Jokainen yksityiskohta markkinoinnissa ja tapahtumatuotannossa rakentaa festivaalin brändiä. Festivaalin some-yhteisöt ovat parhaimmillaan ympärivuotisia viestintäkanavia, mikä tekee oman ja erottuvan brändin rakentamisesta entistä tärkeämpää.

Brändin ja bändin yhteistyössä kytee oiva mahdollisuus uusiin ansaintamalleihin niin artisteille kuin levy-yhtiöillekin. Myös yrityksille kyseessä on mahdollisuus vahvistaa brändisisältöjään ja tavoittaa kohderyhmiään artistien avulla. Tärkeää on toki löytää oikeanlainen mätsi, jolloin sisällöntuotanto ja yhteistyö on luontevaa.

Mobiilimarkkinoille julkaistaan tuhansia uusia pelejä joka viikko. Miten pelaajat saa oman pelin äärelle, ja pysymään sen parissa? Jos käyttäjä kokee pelin liian vaikeaksi tai bugiseksi, hän häipyy takuuvarmasti. Datan analysointi auttaa, mutta ovatko pelitalot suvereeneja datan hyödyntäjiä?  Lue juttu

Sen sijaan, että suunnitellaan palveluita niiden suorittamien tehtävien pohjalta ja vedetään suoria johtopäätöksiä siitä, mitä kuluttaja tarvitsee yrityksen tai suunnittelijan mielestä, olisi hyödyllisempää miettiä, miten luoda asiakkailleen uusia kokemuksia ja elämyksiä, ja kuinka ratkaista niitä ongelmia, joita jo olemassa olevat palvelut ovat aiheuttaneet.

Jokainen iso pelaajasiirto on nykyään potentiaalinen vaikuttava markkinointikampanja. Muutkin firmat kuin urheiluseurat voisivat ehkä hyödyntää “työntekijäsiirtoja” vahvemmin. Mitä jos otettaisiin uudesta osaajasta kaikki irti, ja tehtäisiin uudesta työntekijästä etupainotteisesti videohaastatteluja ym. kiintoisia esittelyitä?

Kehujen kuuleminen kollegaltaan tai esimieheltään on voimaannuttavaa ja onnellistuttavaa – sanokoon skeptikot mitä tahansa. Edellä mainitusta huolimatta monesta yrityksestä uupuu täysin jatkuva kehumiskulttuuri. Miksi ihmeessä?  Lue juttu