Aller Median tuottama asiantuntijasivusto digiliiketoiminnasta, markkinoinnista, mediasta, sisällöistä, teknologiasta ja työelämästä.

Yhteiskunnan tila tulee ilmi somekeskustelussa – pidit siitä tai et

Vaikka some on avoin valeuutisille ja populismille, se on demokraattisesti tärkeä alusta, sillä siellä keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät muuten tule kuulluksi tai koe keskustelua muissa kanavissa omakseen. 

Värikkäitä käsiä kurottamassa ylös ilmaan.

Demokratia, kansanvalta, on ennen kaikkea keskustelua, johon kaikki kansalaiset voivat osallistua. Kansalaisvaikuttamiseen kuuluu, että kuka tahansa voi vapaasti esittää mielipiteensä yhteisten asioiden hoitamisesta.

Julkisessa keskustelussa ääni on usein hyvin toimeentulevilla ja koulutetuilla – niillä, joilla on valtaa. Etuoikeutetut yhteiskunnan jäsenet eivät kuitenkaan yksin voi määrittää sitä, millaista hyvä keskustelu on – sen määrittävät lopulta keskustelun osalliset.

Vaikka yhdenvertaiset yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet kuuluvat perusoikeutena demokratiaan, käytännössä toiset – usein ne, joilla menee muita huonommin – osallistuvat vähemmän.

Osallistuminen keskusteluun ja kuulluksi tuleminen olisivat kaikkein tärkeintä juuri silloin, kun kohtaa itse hyvinvointiyhteiskunnan epäkohtia tai aukkoja turvaverkossa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien niukkuuskysely paljasti suomalaisesta köyhyydestä tuhansia sellaisia kokemuksia, jotka yllättivät ja järkyttivät tutkijoita. Anonyymin sosiaalisen median käyttäjille tämä kokemusmaailma tuskin tuli yhtä suurena yllätyksenä.

Kaksi väriläiskillä täytettyä puhekuplaa.

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskeisenä kuuluva osallisuus on usein aktiivista sosiaalisessa mediassa, joka on yhä tärkeämpi yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanava – hyvässä ja pahassa.

Osallistuminen keskusteluun ja kuulluksi tuleminen olisi tärkeintä juuri silloin, kun kohtaa itse hyvinvointiyhteiskunnan epäkohtia tai aukkoja turvaverkossa.

Yhteiskunnallinen status ei voi määrittää, kuka tulee kuulluksi

Lähestyvien eduskuntavaalien alla eräs puolue ohjeistaa ehdokkaitaan ”liikkumaan siellä, missä ihmiset ovat”. Kun ennen mentiin torille, nykyään aktiivinen digitaalisten keskustelualustojen käyttäjä, vaikuttaja tai sellaiseksi pyrkivä tapaa ihmisiä verkossa.

Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen tietoarkiston vaalitutkimusten mukaan esimerkiksi nuorten politiikan seuraaminen siirtyy jatkuvasti enemmän verkkoon. Somessa nuoretkin ottavat asioihin aktiivisesti kantaa.

Käytännössä ihmiset keskustelevat heille ominaisissa ja tärkeissä kanavissa.

Osallisuutta houkutellaan monin verkkopalveluin, mutta käytännössä ihmiset keskustelevat heille ominaisissa ja tärkeissä kanavissa, kuten Suomi24 Keskustelussa ja muilla sosiaalisen median alustoilla. Tämä keskustelu ja yhteisö ovat käyttäjilleen tärkeitä, pidettiin kaikesta sen sisällöstä tai ei.

Käsikuvake klikkaamassa väriläiskillä täytettyä ruutua.

Vaikka some on avoin valeuutisille ja populistisille kampanjoille, se on demokraattisesti tärkeä alusta, sillä siellä keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät muuten tule kuulluksi tai koe keskustelua muissa kanavissa omakseen.

Kaikkien vuorovaikutustaidot eivät täytä valtaapitävän eliitin tai journalistisen median kriteereitä – se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heidän mielipiteitään olisi syytä kuulla. Yhteiskunnallinen status tai journalistiset kriteerit eivät voikaan määrittää, kuka tulee kuulluksi.

Sosiaalinen media avaa näköalaa yksilön kohtaamiin ongelmiin

Esimerkiksi viestinnän asiantuntija Jukka Relander kirjoitti syksyllä Ylen kolumnissaan, ettei sosiaalisesta mediasta ole yhteiskunnallisen keskustelun foorumiksi. Relander määrittää yhteiskunnallisen keskustelun sen miettimiseksi, miten lakeja tai rakenteita pitäisi muuttaa.

Mutta onko näin? Eikö yhteiskunnallisen keskustelun yksi tärkeä tehtävä ole nostaa pinnalle epäkohtia tai yksilöiden kohtaamia ongelmia, jotta ne, jotka päätöksiä tekevät, voivat tehdä niitä paremmin?

Kutsumme päättäjät ja yritykset astumaan kuplasta myös villimmille sosiaalisen median foorumeille avoimin mielin.

Se, että kaikki kansalaiset eivät osaa tai halua julkisesti argumentoida, miten ja miksi lakeja tai rakenteita tulisi muuttaa, ei poista tarvetta kuulla myös näiden ihmisten kokemista ongelmista omassa elämässään.

Väriläiskillä täytetty ihmisen hahmo.

Pikemminkin kutsuisimme päättäjät ja yritykset astumaan kuplasta myös villimmille sosiaalisen median foorumeille avoimin mielin kuulemaan, mistä se kansanosa, joka ei osallistu julkiseen keskusteluun, puhuu, mikä heitä kaihertaa.

Se, että jokin aihe herättää kiivasta somekeskustelua, saattaa kertoa muustakin kuin siitä, että kansalaiset eivät osaisi keskustella. Se voi olla myös merkki siitä, että yhteiskunnassa on korjattavaa.

Suurimmassa suomalaisessa somessa Suomi24:ssä anonyymi yhteiskunnallinen keskustelu on vilkasta

Suomi24 Keskustelun vilkkaimpien keskustelualueiden joukossa ovat Maailman menoa- ja Paikkakunnat -palstat, siis aiheet, joissa puhutaan paljon yhteiskunnan päätöksenteosta, sen rakenteissa olevista kipupisteistä tai paikallisista tapahtumista ja paikallisvaikuttamisesta.

Vilkasta keskustelua ovat herättäneet mm. tulevien eduskuntavaalien äänestysvalinnat, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja verkkokeskustelun parantaminen.

Ihmiset ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta, sen kehityksestä ja lähialueensa päätöksenteosta sekä toimijoista.

Esimerkiksi marras–joulukuussa vilkasta keskustelua herättivät mm. tulevien eduskuntavaalien äänestysvalinnat, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja verkkokeskustelun parantaminen, taksipalveluiden hinnoittelu, pienituloisten verotus ja dieselautoille ehdotettu myyntikielto.

Väriläiskistä koostuva iso puhekupla, joka kohoaa ilmaan.

Haastattelimme kesällä useita Suomi24-palvelun aktiivisia keskustelijoita. Selväksi kävi, että anonyymilla, moniäänisellä palvelulla on suuri tarve.

Keski-ikäinen mies kuvaa Suomi24 Keskustelua ennen kaikkea poliittisen vaikuttamisen ja itseilmaisun paikkana.

Nuori nainen taas kertoi, että on kiinnostunut politiikasta ja omaa vahvoja mielipiteitä, mutta ei osallistu keskusteluun Facebookissa, koska on tarkka yksityisyydestään. Suomi24 Keskustelussa hänen ei tarvitse varoa sanojaan, sillä hän kokee palvelun puolueettomaksi. Siellä sanotaan asioita, joita ei sanottaisi Facebookissa, toki keskustelusääntöjen puitteissa.

Anonyymiys mahdollistaa erilaisen roolin ottamisen esimerkiksi poliittisessa ja omaa asiantuntijuutta vaativassa tai terveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvässä keskustelussa.

Toisin kuin Facebookissa, Suomi24 Keskustelussa käyttäjä voi esiintyä anonyymina. Tämä mahdollistaa erilaisen roolin ottamisen esimerkiksi poliittisessa ja omaa asiantuntijuutta vaativassa tai terveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvässä keskustelussa.

Kokeneiden ammattilaisten tekemä, tekoälyllä vahvistettu moderointi sekä selkeät viranomaisyhteistyöhön liittyvät prosessit huolehtivat siitä, että Suomen lakia tai palvelun sääntöjä ei rikota.

Käyttäjähaastatteluissa toistuu kuva Suomi24 Keskustelusta vapaana, puolueettomana alustana, jossa voi sanoa sen, mitä ei muualla uskalla tai halua.

Kaksi väriläiskistä koostuvaa ihmisen päätä kohtaamassa toisensa.

Keskustelualustan tehtäväksi jää mahdollistaa monipuolinen ja turvallinen keskustelu

Verkkokeskustelujen tiettyihin aihepiireihin liittyvä vihapuheongelma on kuitenkin todellinen. Kuten Suomi24-keskustelijat ja kehitystiimi myös monet muut toimijat ovat miettineet keinoja parantaa keskustelun laatua.

Esimerkiksi Sitra tarjoaa Erätauko-mallissa työkaluja rakentavan keskustelun tukemiseen, Tampereen Yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnassa on tehty Sovittelujournalismin käsikirja ja mm. Helsingin Sanomat on uudistanut kommentointisääntöjään ja kysynyt käyttäjiltään, miten verkkokeskustelua voisi parantaa.

Suomi24 Keskusteluihin on tulossa pakollinen rekisteröityminen, mutta kommentoida voi edelleen anonyymina.

Myös Suomi24 Keskusteluun on tänä vuonna tulossa pakollinen rekisteröityminen, mutta keskusteluun voi halutessaan osallistua anonyymina, kunhan kirjautuu palveluun. Keskustelujen lukeminen säilyy avoimena kaikille kävijöille.

Pakollista kirjautumista kokeiltiin marraskuussa Suomi24:n Kysy Mitä Vain -asiantuntijatapahtumassa, jota myös moderoitiin reaaliaikaisesti: tuloksena oli hyviä, asiassa pysyviä kysymyksiä ja vastauksia, mutta häviävän pieni määrä häirintää tai trollausta.

Väriläiskistä muodostuva nuoli eteenpäin.

Rekisteröityneiden keskusteluun osallistujien suhde kirjautumattomiin oli sama kuin yleensäkin: valtaosa käyttäjistä lukee keskustelua kirjautumatta. Pakollinen rekisteröityminen ei herättänyt käyttäjissä lainkaan reaktioita.

On huolehdittava siitä, että erilaiset näkemykset pääsevät esiin, mutta keskustelu pysyy asiallisena silloin, kun aihe sitä vaatii.

Turvallinen mutta moniääninen yhteiskunnallinen keskustelu on toimivan demokratian perusedellytys.

Keskustelualustoja ylläpitävien toimijoiden on huolehdittava siitä, että erilaiset näkemykset pääsevät esiin, mutta keskustelu pysyy asiallisena silloin, kun aihe sitä vaatii.

Tämä on koko yhteiskunnan – niin kansalaisten kuin vaikuttajien – etu.

Lisää lähteitä ja luettavaa:

Puheenaihe.fi 28.5.2018: Miten yhteiskunnallista keskustelua voisi parantaa?

Aviisi 5.11.2017: FAKTATUTKA: Onko yhteiskunnallinen keskustelu siirtynyt nettiin?

Edu.fi / OPS 2016: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen – Osallisuus ja tekijyys

Suomi24 Keskusteluissa yhteistyössä käyttäjien kanssa tehtävää kehitystyötä voit seurata Suomi24 Keskusteluiden blogissa.

Kuvat: Fotolia