Aller Median tuottama asiantuntijasivusto digiliiketoiminnasta, markkinoinnista, mediasta, sisällöistä, teknologiasta ja työelämästä.

Miten matkailubisnes muuttuu

Matkailu ja sen ympärillä tehtävä bisnes ovat muuttuneet paljon muutamassa vuosikymmenessä. Mitä trendejä matkailualalla on tällä hetkellä nähtävissä?

Mies katsoo ulos valoon ja pilviin lentokoneen ikkunasta.

Suomalaista hintavertailupalvelua ja matkailuyhteisöä ParisRioa rakentava toimitusjohtaja Petri Vänskä on seurannut matkailubisneksen kehittymistä yli 20 vuoden ajan matkailualan eri yrityksissä. Saman ajanjakson aikana ihmisten matkustustyyli ja sitä myötä matkailubisnes ovat muuttuneet rytinällä.

”Ihmisillä on aikaisempaan verrattuna ennennäkemättömällä tavalla varaa ja mahdollisuuksia matkustaa. Matkustaminen on halvempaa kuin ikinä, ja samalla yleinen elintaso on noussut. Myös uusia matkakohteita ja suoria yhteyksiä esimerkiksi Helsingistä on tullut todella paljon lisää”, Vänskä summaa yhteiskunnallisen kehityskaaren muutoksen taustalla.

Matkailubisneksessä tarjonta on kasvanut sitä mukaa, kun on tullut lisää kanavia, joiden kautta matkoja on helppo varata. Kilpailu on lisääntynyt ja sitä mukaa hinnat ovat laskeneet.

”Monet suomalaiset pitävät Euroopassa matkustamista jo lähes samana kuin kotimaanmatkailua, ja monesti se onkin liikkumisen osalta halvempaa.”

Mitä matkailubisneksessä on luvassa seuraavaksi?

6 trendiä, jotka vaikuttavat matkailualan kehittymiseen

Petri Vänskä analysoi kuutta kehityssuuntaa, joilla jo on tai voi jatkossa olla vaikutusta matkailubisnekseen:

1) Kiihtyvä tahti

”Vaikka matkustus yleisesti ottaen on halvempaa kuin koskaan, lähtökohtaisesti hinnat ovat sesonkiaikoina – esimerkiksi Suomessa heinäkuussa – sitä halvempia, mitä aikaisemmin matkan varaa.

Matkoja varataan silti koko ajan lyhyemmällä varoitusajalla. Kesälomia varataan vasta toukokuussa, kun hinnat ovat ehtineet nousta, ja edullisempia halutessa olisi pitänyt varata jo maaliskuussa.

Jono lentokoneita laskeutumassa kohti laskevaa aurinkoa.

Lentoyhtiöt sekoittavat pakkaa aika tehokkaasti omilla tarjouskampanjoillaan, Norwegian etunenässä. Finnairkin on reagoinut tähän, ja SAS tullut perässä. Koko ajan tulee myös uusia lentoyhtiöitä mukaan tarjouskisaan.

Kuluttajalle selkeiden sesonkiaikojen muuttuminen voi aiheuttaa epäröintiä siitä, ostettiinko omat lennot oikeaan aikaan.

Kun tarjouksia voi olla valtavasti ja yllättävinäkin aikoina, kasvattavat kuluttajia niiden etsinnässä auttavat palvelut arvoaan.

Kuluttajalle selkeiden sesonkiaikojen muuttuminen voi aiheuttaa epäröintiä siitä, ostettiinko omat lennot oikeaan aikaan, vai olisiko aiemmin tai myöhemmin saanut paljon halvemmalla. Ostoputki voi usein katketa, kun yritetään löytää aina vain parempia ja parempia diilejä.

Tätä kaikki matkailualan toimijat yrittävät nyt taklata. Kauppaa yritetään saada syntymään esimerkiksi luomalla kiireen tuntua – ”tämä hinta juuri nyt” tai hotelleilla ”enää 2 huonetta vapaana”, ”tätä katsoo nyt näin moni”.

Loppujen lopuksi on vielä aika hankalaa oikeasti ennustaa hinnan kehitystä kaikkien tekijöiden keskeltä. Vertailupalveluiden ennustaville malleille ja tekoälylle on jatkossa varmasti enemmän kysyntää. Lentoyhtiöillä on omat datamyllyt jauhamassa, joten tämä on oikeastaan tekoälyjen taistelu siitä, kuka on askelen edellä toistaan.

Matkustaja kiirehtimässä lentokentän liukukäytävää pitkin matkalaukun kanssa.

Pyrimme itsekin omassa vertailupalvelussamme kehittämään juuri ennustavuutta. Jos kertoisimme tarjoamiemme diilien yhteydessä, että viikon päästä hinta on todennäköisesti 20% korkeampi, se palvelisi asiakasta, ja kaupalliselta kannalta toisi saman kiireen tunnun ostamiseen kuin ”näitä on nyt tämän verran jäljellä”. Ehkä jopa tehokkaammankin.

Matkustustahtiin vaikuttaa tietenkin matkustajien hyvin pirstaloitunut kenttä. Erilaisista kohderyhmistä riippuu, millaisia valmiuksia matkoja on tehdä: Jos ei esimerkiksi ole lapsia, on helpompi tehdä nopeita liikkeitä lyhyemmällä varoitusajalla.”

2) Omatoimimatkailu

”Kun suomalaisten matkustustyyliin kuului vielä 1990-luvun alussa tehdä yksi iso matka vuodessa, suunnittelevat he nyt useampia pieniä reissuja. Pidempikin loma, johon panostetaan enemmän, saatetaan vielä tehdä, mutta sen lisäksi on helppo lähteä ad hoc -periaatteella useamman kerran viikonloppureissuille.

Enää ei kuitenkaan ole niin suosittua valita seuramatkan valmiina kaupattavaa kokonaisuutta, jossa lento ja hotelli on leivottu yhteen hintaan, ja koko paketti ostettu seuramatkatoimistosta. Nyt halutaan räätälöidä oma paketti: varataan lentoaikataulut oman maun mukaan ja majoitus oman maun mukaan.

Nyt halutaan räätälöidä oma paketti.

Suosittujen matkakohteiden kirjo on laajentunut läpi eri kohderyhmien sitä mukaa, kun ihmiset ovat oppineet matkustamaan. Ei ole tavatonta, että eläkeläisetkin lähtevät vaikka Etelä-Afrikkaan tai eksoottisiin kohteisiin ihan omatoimisesti Etelä-Euroopan seuramatkojen sijaan.

Pariskunta ottamassa selfietä hiekka-aavikolla reput selässä.

Seuramatkat puolustavat paikkaansa kyllä edelleen, ja ne ovat hyvä vaihtoehto matkailutarjonnassa. Lisäksi tullut omatoimimatkustus on kuitenkin kasvanut selkeästi eniten.

Matkustamisen yleistyminen vaikuttaa monella tapaa matkakohteiden valintaan, ja matkaa voikin nykyään verrata esimerkiksi konserttiin tai mihin tahansa muuhun ostettuun elämykseen.

Kun suurimmat matkakohteet on ruksattu listalta, ei enää ole niin tärkeää päästä juuri tiettyyn paikkaan, ja matkustaja voi valikoida kohteita enemmän sen mukaan, milloin on mahdollista matkustaa. Jos matkustaja on joustava kohteen suhteen, voi myös säästää todella paljon rahaa, kun reagoi lentoyhtiöiden tarjouksiin ja kampanjoihin.”

3) Paikallisten elämysten etsiminen

”Matkustajat haluavat nyt tehdä paikallisten suosimia asioita perinteisen turistitoiminnan sijaan. Jonottaminen turistirysiin ja vain oppaisiin kirjattujen nähtävyyksien valokuvaaminen ei kiinnosta enää niin paljon kuin ennen – matkakohteita halutaan nähdä paikallisten silmin ja löytää salatut helmet.

Tässä on yksi syy sille, että teimme omaan ParisRioommekin alustan, jolle paikallinen eri kaupungeissa voi rakentaa oman ilmoituksensa ja myydä siten turisteille omaa aikaansa ja palveluaan.

Matkustajat haluavat nyt tehdä paikallisten suosimia asioita perinteisen turistitoiminnan sijaan.

Jos on esimerkiksi vain muutama päivä aikaa matkakohteessa, ja haluaa saada nopeasti käsityksen alueesta ja siitä irti parhaat jutut, paikallisopas tuo arvokkaan lisän matkakokemukseen.

Myös majoitusmieltymyksissä on ollut suosittua jo useamman vuoden ajan, että varataan vaikka perheellä villa esimerkiksi Etelä-Euroopasta, ja ollaan siellä viikko–pari, tai kauemminkin.

Monesti tällaista tapahtuu kohteissa, joissa matkustaja on käynyt aiemminkin ja tuntee jo alueen, eli halutaan vain vaikka Italiaan uima-altaan reunalle ja nautiskelemaan italialaista ruokaa Suomen synkimmän talvikauden aikana.”

4) Ekosysteemit

”Matkoja myyvät yritykset, etenkin hintavertailusivustot, ovat laajentaneet palveluitaan yhdeltä rajatulta osa-alueelta useammalle. Esimerkiksi kaikki lentoja myyvät toimijat haluavat päästä myös hotellibisnekseen kiinni – niin lentoyhtiöt, online-matkatoimistot kuin vertailusivustotkin.

Hotellibisnes on eri tavalla konsolidoitunut kuin lentobisnes – hotelleita on pilvin pimein, joten markkina on täysin erilainen.

Noin puolet lentomatkustajista ylipäätään tarvitsee majoituksen. Osa majoittuu vaikka kavereiden tai sukulaisten luona, tai ovat lentämässä paikkaan, jossa itse asuvat. Jos 2 ihmistä matkustaa, usein vain toinen varaa hotellin tai muun majoituksen, jo se vähentää transaktioiden määrää hotellibisneksessä.

Kaksi ihmistä rinkat selässä kävelee kohti punaseinäistä kivitaloa.

Lisäksi Airbnb- ja couch surfing -ilmiöt ovat tuoneet osansa kuvioon. Hotellit ovat edelleen suurin majoittaja, mutta toki Airbnb on muuttanut pelikenttää aika tavalla. Saman tyyppistä tarjontaa onkin tullut mukaan myös hotellisivustoille: esimerkiksi Booking.comiin tai Hotels.comiin on tullut aika paljon huoneistoja tarjolle kilpailemaan Airbnb:n kanssa.

Hotellibisneksen kokonaismarkkina on ulkomaan matkustuksessa volyymissa pienempi, mutta euroissa usein isompi kuin lentojen.

Varsinkin useamman yön matkoissa hotellin osuus matkakustannuksista on yleensä suurempi, vaikka kaukomatkoilla ja yleisesti kohteen mukaan hinnat tietenkin vaihtelevat. Lisäksi hotellien välityksestä saa usein paremman katteen kuin lentojen.

Matkojen myyntiin halutaan myös yhdistää inspiraation ja palvelevien sisältöjen tarjoaminen omilla sivustoilla. Voi olla, että omakin sivustomme menee vielä enemmän mediatyyliseksi paikaksi, jossa matkustaja voi hengailla pidempään. Jo nyt siellä voi sekä etsiä ideoita ja inspiraatiota blogeista että hoitaa matkan perusjärjestelyt samassa paikassa.”

Matkojen myyntiin halutaan yhdistää inspiraation ja palvelevien sisältöjen tarjoaminen omilla sivustoilla.

5) Virtuaalimatkailu

”Teknologian kehitys on VR:nkin suhteen hurjaa. Matkailubisneksessä uskon sen vaikuttavan etenkin ennakkofiilistelyyn. VR voi tuoda matkan suunnitteluun paljon uutta: mahdolliseen kohteeseen voi tutustua ennen matkaa paremmin, ja saada siten lisätietoa matkan valintaan.

Matkan valinta itsessään on fiilistelyä, joka liittyy olennaisesti matkustamiseen: ennakkotutustuminen eri paikkoihin yksin tai kumppanin kanssa, keskustelut siitä, mikä kiinnostaa… Itse valinnan jälkeen alkaa sitten valitun kohteen fiilistely. Ja kun on mitä odottaa, jaksaa painaa Suomessa pimeitäkin kuukausia arjessa ennen matkaa.

Ennen, kun matkustettiin harvemmin, ostettiin oikeastaan samalla myös koko odotusaika, jolloin reissua suunniteltiin ja odotettiin. Ei siis maksettu pelkistä lennoista ja majoituksista ja paikan päällä olosta, vaan myös haaveilusta, ja lisäksi jälkifiilistelystä valokuva-albumeineen.

Nykyään on paljon ihmisiä, joilla täytyy aina olla seuraava matka varattuna, kun tulee edelliseltä takaisin, muuten menee motivaatio suunnilleen kaikkeen. Fiilistely ja odotus eivät kuitenkaan tiiviimmässäkään matkustustahdissa ole kadonneet.

Virtuaalimatkailu tuo tähän oman lisänsä, mutta on vaikea nähdä, että se kuitenkaan korvaisi fyysistä matkustusta.”

Nuori nainen virtuaalilasit silmillään ojentaa kättään hämmästyneenä, päälle valotettu rantanäkymä.

6) Ympäristötietoisuus

”Suomessakin on viimeisen vuoden aikana herännyt enemmän keskustelua matkustamisen eettisyydestä ja ympäristöhaitoista. Ilmeisesti noin puolet suomalaisista olisivat valmiita maksamaan jonkinlaisen hiilijalanjälkiveron matkustuksessa.

Ruotsissa matkustajat näyttävätkin todella olevan valmiita maksamaan lisämaksuja. Siellä vero on toteutettu niin, että Euroopan lennoissa lisämaksu on n. 5–10 euroa, ja kaukolennoissa on 2 tasoa, joiden mukaan kaikista kauimmaksi kulkeviin lentoihin lisämaksu taitaa olla jopa 40€.

On laskettu, että lisämaksut vähentäisivät bisneksen kasvua suunnilleen 3:en prosenttiin, kun lentomatkustus muuten kasvaisi paljon enemmän.

Toki tavoite onkin juuri kasvun hillitseminen, koska tällä hetkellä mittarit alkavat olla todellakin tapissa tämän toimialan globaalin kasvun suhteen. Kasvukäyrät ovat tästä huolimatta vielä kymmeniä vuosia eteenpäin nousussa esimerkiksi Kiinan toimiessa veturina.

Maailma voi toisaalta muuttua nopeastikin paineen kasvaessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Petri Vänskä on intohimoinen yrittäjä, matkailubisneksen kehittäjä ja matkailija. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus matkailualan yrityksistä, mm. Kilroysta, Transhotelista ja viimeisimmäksi Nordic Travel Clearingista, jonka tehtävissä edelleen työskentelee. Vänskä on suomalaisen hintavertailupalvelun ja matkailusivuston ParisRion perustaja ja toimitusjohtaja. ParisRion hintavertailu matkadiileineen toimii myös Suomi24-yhteisöpalvelussa nimellä Suomi24 Matkat. Suomi24 on osa Aller Median Suomen konsernia.

Kuvat: Fotolia