Miksi suomalainen lukee Seiskaa?

Printtimedian lukijamäärien laskiessa kansan mediasalarakas Seiska on onnistunut pitämään kiinni isosta osasta tilaajakantaansa ja samalla moninkertaistamaan kävijämääränsä verkossa. Mitä eräälle Suomen myydyimmistä aikakauslehdistä kuuluu ja mille viihdesisältöjen kestosuosio perustuu, päätoimittaja Joni Soila?

Avattu Seiska-lehti taustalla sumeana näkyvän pitkähiuksisen henkilön käsissä.
Kuvat: Taneli Lahtinen ja Ari Lahti

Median murros on jatkunut pitkään, mutta Seiskalle kuuluu aina vaan hyvää.

Yksi perustavaa laatua oleva syy Seiskan menestykselle on se, että panostamme vahvasti viihdejournalismiin, ja osaamisemme on korkealla tasolla. Jutuissamme on todella sisältöä, ja pystymme tarjoamaan klikkiuutisointia pidemmälle meneviä, pureskeltuja sisältöjä ja tarinoita. 

Seiska ei ole halpa lehti, ja kun lukijamme istahtaa nojatuoliin rentoutumaan Seiskan parissa, hänen on todella saatava tilausmaksulleen vastinetta.

Yksi median tehtävistä on toimia niin elinkeinoelämän kuin politiikankin eräänlaisena vahtikoirana, eikä viihdebisnes eroa tästä mitenkään. Suurimmalle osalle Seiskassa esiintyvistä julkkiksista kyseessä on elinkeino.

Lukijat haluavat – ja heillä on myös oikeus – saada tietää julkisuudessa esiintyvistä henkilöistä muutakin kuin jossakin julkistustilaisuudessa esitetty levy- tai leffayhtiön markkinointipuhe. Seiskan tehtävä on kertoa, keitä nämä julkkikset oikeasti ovat ja mitä he tekevät, eli vastaavatko markkinointipuheet todellisuutta.

Kun lukijamme istahtaa nojatuoliin rentoutumaan Seiskan parissa, hänen on todella saatava tilausmaksulleen vastinetta.

Pitkähiuksinen, denimpaitainen henkilö ylhäältäpäin kuvattuna lukemassa Seiskaa.

Kiinnostus muiden tekemisiä kohtaan on yleisinhimillistä

Suomalainen lukee Seiskaa monista eri syistä. Yleinen uteliaisuus julkkisten edesottamuksia kohtaan toimii varmasti vahvana motivaattorina taustalla. Tämä on käyttäytymistieteidenkin perusteella ihan selvää – ihmisiä perinteisesti kiinnostaa muiden ihmisten tekemiset. Joka muuta väittää, valehtelee.

Kuuntelemme herkällä korvalla lukijoidemme mielipiteitä, ja niiden pohjalta on havaittavissa, että jotkut lukevat Seiskaa todellakin ihan puhtaasti uteliaisuudesta.

Sitten on ihmisiä, jotka eräällä tavalla nauttivat muille sattuneista kommelluksista. Kun joku julkkis on kompuroinut taksijonossa, lukija saattaa tätä kautta saada ajatuksen tasolla oikeutuksen omille toilailuilleen.

Monelle tärkeää on yksinkertaisesti TV-opas. TV-oppaamme, joka on Suomen kattavin, lisää tarjoamamme paketin suosiota, koska palvelee ison yleisön arkista informaatiotarvetta.

Seiska onkin kuin Suomi pienoiskoossa. Lukijakuntamme on hämmästyttävästi lähes yksi yhteen koko Suomen väestöjakauman kanssa. Suuret ikäluokat ovat merkittävä ryhmä myös Seiskan lukijoissa.

Ei ole olemassa mitään merkittävää isompaa ryhmää, joka erityisesti lukisi tai olisi lukematta Seiskaa. Printin osalta on toki selvää, että aivan nuorimmat eivät Seiskaa lue, mutta eivät he juuri lue muitakaan printtituotteita.

Seiska on kuin Suomi pienoiskoossa. Lukijakuntamme on hämmästyttävästi lähes yksi yhteen koko Suomen väestöjakauman kanssa.

Printtimedian lukijamäärät ovat trendin mukaisesti laskevia, mutta Seiskassa lasku on ollut paljon maltillisempaa kuin vaikkapa iltapäivälehdissä, jotka käytännössä ovat printissä lähimmät kilpailijamme.

Digissä olemme kasvaneet erittäin vahvasti niin liikenteessä kuin euroissakin. Tilaukset tuovat kuitenkin edelleen valtaosan Seiskan liikevaihdosta. Uskaltaisin väittää, että Seiska on yksi Suomen tuottavimmista aikakauslehdistä. Ykkösprioriteettimme digikasvun lisäksi on pitää kiinni tästä asemasta.

Viihdesisällön lisäksi lukijamme ovat valmiita maksamaan muustakin, joten myös mainostajan näkökulmasta Seiska on aivan ykkösmedia. Seiskan kautta tavoittaa maksukykyisiä aikuisia, joilla on aikaa kuluttaa rahaa. Esimerkiksi matkailuun, joka on osa Seiskan konseptia, lukijamme käyttävät vuositasolla merkittävän summan rahaa.

Seiskan toimituspäällikkö Sami Hernesaho (oik.), päätoimittaja Joni Soila ja toimituspäällikkö Mika Seppänen Seiskan toimituksessa.
Seiskan toimituspäällikkö Mika Seppänen (vas.), päätoimittaja Joni Soila ja Seiskassa 3.4. aloittava toimituspäällikkö Sami Hernesaho.

Jutusta maksettu korvaus ei tarkoita, että juttu olisi keksitty

Julkkiksille jutuista maksaminen on kysymys, joka minulle esitetään lähes aina ensimmäisten joukossa. Aika mielenkiintoista, sillä niin kutsuttu shekkivihkojournalismihan taisi rantautua Suomeen jo viitisenkymmentä vuotta sitten, kun Urpo Lahtisen Hymy kukoisti.

Seiska maksaa lukijoilleen vihjepalkkioita, ja monet kovat uutiset saavat syntynsä lukijavihjeestä.

Julkkiksille maksaminen sen sijaan on muuttunut täysin, jos vertaa vaikka aikaan 90-luvulla, kun itse työskentelin Seiskassa toimittajana.

Nykyisin Seiska, kuten muutkin lehdet, maksavat toki esimerkiksi misseille kuvauspalkkioita. Jos olet ammatiltasi missi ja käytät päivän kuvauksiin, lienee ihan kohtuullista, että saat siitä palkan.

Yksinoikeussopimuksilla turvaamme sen, että pystymme tarjoamaan lukijoillemme ainutlaatuisen lukukokemuksen.

Silloin tällöin teemme yksinoikeussopimuksia julkkisten kanssa haastatteluihin liittyen. Tällä turvaamme sen, että pystymme tarjoamaan lukijoillemme ainutlaatuisen lukukokemuksen – sellaisen, jota ei muista lehdistä löydy.

Haluan korostaa, että vaikka jutun yksinoikeudesta onkin maksettu korvaus, se ei tarkoita, että juttu olisi keksitty. Ensin pitää oikeasti tapahtua jotain, ja sitten voidaan miettiä, onko tapahtuma niin huikea, että haluamme hankkia siihen yksinoikeuden.

Summat ovat kuitenkin melko pieniä, eikä niillä kukaan itseään elätä. Seiskalla ei ole palkkalistoillaan yhtään julkkista.

Ihmisten elämästä kirjoittaminen tuo vastuuta

Peräänkuulutan vastuullista journalismia, johon Seiska on Julkisen sanan neuvoston jäsenenä sitoutunut. Seiska on mukana JSN:n vastuullisen journalismin kampanjassa, joka starttasi 12.3.2018.

Tänä vuonna JSN viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Puheenjohtaja Elina Grundström on osuvasti korostanut sitä, että vastuullisuuden ydin ei ole JSN, vaan toimitusten arjessa tehtävät valinnat.

Merkittävä osa Seiskan vastaavan päätoimittajan työtä on eettisten valintojen tekemistä.

Seiskassa tämä vastuullisuus korostuu erityisesti, sillä suuri osa sisällöistämme käsittelee yksittäisten ihmisten elämää. Merkittävä osa Seiskan vastaavan päätoimittajan työtä on näiden eettisten valintojen tekemistä.

Meillä on valtava määrä tietoa, huhuja ja faktoja, jotka eivät koskaan päädy lehteen. Olen mielenkiinnolla laittanut merkille ihan tässä viime aikoina, että useammissakin muissa medioissa on tehty erilaisia julkaisupäätöksiä kuin meillä Seiskassa.

Jutut, joiden taustat ovat meillä johtaneet negatiiviseen julkaisupäätökseen, ovat päätyneet niin kutsutusti arvostetun valtamedian isoiksi uutisiksi, joita sittemmin on jouduttu hieman selittelemään.

Vastuulliseen journalismiin kuuluu eettinen mietintä julkaisupäätöksiä tehtäessä.

Sosiaalisen median ryminän keskellä on syytä muistaa, että vastuulliseen journalismiin kuuluu todellakin eettinen mietintä julkaisupäätöksiä tehtäessä. Se, että joku asia pitää varmuudella paikkansa, ei oikeuta vastuullista mediaa sitä julkaisemaan.

Jos JSN:n ratkaisutilastoja tutkailee, niin Seiskalla on mennyt varsin mallikkaasti. Runsaan 3 vuoden päätoimittajan pestini aikana olemme saaneet yhden langettavan päätöksen, joka toki harmittaa.

Viihteestä ollaan valmiita maksamaan myös digissä

Median digitalisoituminen on paljon nopeampaa kuin olisin uskonut vaikkapa 3 vuotta sitten, kun aloitin Seiskan päätoimittajana.

En usko, että journalismi kuolee digitalisaation myötä, mutta jollakin se on rahoitettava. Oman näkemykseni mukaan jo lähivuosina nähdään, että mainokset eivät siihen riitä. Yleisöt on saatava maksamaan sisällöistä tavalla tai toisella.

Tutkimuksissa on osoitettu, että viihde on sisältöä, josta ollaan valmiita maksamaan myös digissä. Seiska.fi:n kävijämäärät ovat moninkertaistuneet viimeisen vuoden aikana.

Joni Soila, Sami Hernesaho ja Mika Seppänen tutkivat Seiska.fi:n verkkokävijälukuja toimituksessa.
Seiska.fi:n kävijämäärät ovat moninkertaistuneet viimeisen vuoden aikana.

Henkilökohtaisesti uskon, että Seiska printtiaikakauslehtenä on olemassa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua, mutta uskomusten varaan ei toki voi rakentaa liiketoimintaa. Digitaalisten sisältöjen saaminen tuottamaan lienee kaikkien kustantajien ykkösprioriteetti tällä hetkellä, ja tämän eteen Allerilla ja Seiskassa tehdään luonnollisesti jatkuvasti töitä.

Viihde tarjoaa mahdollisuuden ajatusten ja mielen rentouttamiseen erittäin hektisessä nykymaailmanmenossa.

Viihde kiinnostaa nyt ja tulevaisuudessa. Se myy varmastikin osittain siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden ajatusten ja mielen rentouttamiseen erittäin hektisessä nykymaailmanmenossa. Viihde siis myynee jatkossakin, ja tässä on myös Seiskan mahdollisuus erityisesti digiaikana.

Maailma hektistyy, mutta viihdejournalismin teko on tavallaan rauhoittunut. Aloitin toimittajan urani Seiskassa vuonna 1994. Usein kysytään, mikä on ollut ikimuistoisin juttuni, ja sen voin sanoa, että ikimuistoisimmat juttukeikat ajoittuvat tuohon hurjaan 90-lukuun. En kuitenkaan lähtisi nostamaan mitään juttua ylitse muiden.

Lähinnä muistelen, miten erilaista lehden tekeminen oli silloin. Lenneltiin helikoptereilla ja matkusteltiin maailman ääriin. Noilla reissuilla sattui ja tapahtui. Kovin seesteiseltä maailma näyttää siihen verrattuna nykyisin päätoimittajan lasikopista katseltuna.

Joni Soila Seiskan toimituksessa.

26-vuotias Seiska on maamme luetuimpia viikkolehtiä ja seuratuimpia viikkolehtiä somessa. Verkossa Seiska tavoittaa keskimäärin 555 000* viikkokävijää ja printtilehteä lukee 326 000** suomalaista viikossa. JSN:n jäsenenä Seiska osallistuu vastuullisen journalismin kampanjaan 12.–25.3.2018. 1990-luvulla toimittajanuransa Seiskassa aloittanut Joni Soila on toiminut julkaisun vastaavana päätoimittajana vuodesta 2015.

*Google Analytics / viikkokävijöiden keskiarvo Seiska.fi:ssä 10.12.2017–3.3.2018 

** KMT