Aller Median tuottama asiantuntijasivusto digiliiketoiminnasta, markkinoinnista, mediasta, sisällöistä, teknologiasta ja työelämästä.

Kun raha ei riitä – Mihin millenniaali sitoutuu?

Millenniaaleista elää sitkeitä, ei-mairittelevia myyttejä, jotka eivät usein pidä paikkaansa. Millenniaaleja saatetaan pitää itsekeskeisinä, yli-itsevarmoina ja epälojaaleina sekä kuluttajina että työntekijöinä. Mitä yritysten kannattaa huomioida millenniaaleja palkatessaan?

Hipsterin oloinen nuori millenniaali-mies katsoo vakavana eteenpäin tiiliseinän edessä.

Myytit millenniaaleista johtuvat näkemykseni mukaan siitä, että heitä tarkastellaan usein vanhassa kontekstissa. Listaan tässä kolme yleisintä millenniaaleihin liitettyä käsitystä, jotka mielestäni kannattaa unohtaa – tai ainakin ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tuoreemmassa kontekstissa.

1) Millenniaalit eivät sitoudu työpaikkaansa

Millenniaalien kyvyttömyydestä sitoutua työhönsä puhutaan paljon. Heitä pidetään ahkerina työpaikan vaihtajina, joita eivät samat ympyrät pitkään jaksa kiinnostaa. Vakiduuni tai eläkevirka ei ole millenniaalille mikään itseisarvo, he eivät välttämättä edes kaipaa pitkäaikaisia työsuhteita. Edes rahalla sitouttaminen ei toimi kuten ennen. Mutta miksi pitäisikään?

Maailma muuttuu sellaisella tahdilla, että työpaikkaan kynsin hampain takertuminen ei tunnu mielekkäältä. Ei ole mitään takeita siitä, että maailma, työpaikka tai edes yrityksen toimiala ovat enää samanlaisia vuoden kuluttua sitä, mihin nyt pitäisi sitoutua. Sitoutumiseen tarvitaan jotakin, joka kestää aikaa.

Kun rahan tekemisen yläpuolella oleva merkitys on oikea, siihen voi sitoutua vaikka koko elämäksi.

Kokemukseni mukaan millenniaalit sitoutuvat johonkin suurempaan kuin organisaatioon tai toimistoporukkaan. He sitoutuvat ennemminkin ideologiaan, arvoihin, missioon, yrityksen olemassaolon tarkoitukseen. Kun rahan tekemisen yläpuolella oleva merkitys on oikea, siihen voi sitoutua vaikka koko elämäksi.

Nuori kirjavapaitainen millenniaali-nainen katsoo pohdiskelevana eteenpäin kahvikuppi, läppäri, puhelin ja kuulokkeet edessään pöydällä.

Millenniaalit sitoutuvat vahvasti omaan kehittymiseensä, sillä jatkuva kehitys antaa mahdollisuuden tehdä oikeita asioita, olla osana tekemässä jotakin suurempaa. Työnantajan kannattaakin pohtia, osaako yritys itse sitoutua tarjoamaan millenniaalille kehittymismahdollisuuksia, ja sitä kautta saada millenniaalin sitoutumaan.

2) Millenniaalien mielestä ”meillä on oikeus kaikkeen nyt heti!”

Millenniaaleista sanotaan, että he eivät malta odottaa, ja kaiken on tapahduttava heti. Mutta onko nopeus ja nälkäisyys kovinkaan huono asia?

Elämme yhä nopeutuvassa maailmassa, joka vaatii meiltä nopeaa tarttumista. Onnistumiselle ja kaiken saavuttamiselle ei ole enää sen enempää yhteiskunnallisia kuin teknisiäkään esteitä: yritysten perustaminen ei vaadi valtavaa pääomaa tai teknistä infrastruktuuria. Oman median perustamiseen riittävät älypuhelin ja nettiyhteys.

Näen työssäni, että millenniaalit luottavat pohjattomasti omiin kykyihinsä. He eivät koe, että oma osaaminen täytyy todistaa listatuilla saavutuksilla. He todistavat osaamisensa samalla kun tekevät.

Potentiaali on kiinnostavampaa kuin historia.

Tämä on kuitenkin jo arkipäivää rekrytoinnissa: työnantaja haluaa ennemmin tietää sen, mitä työnhakija voi saada aikaiseksi, kuin sen, mitä hän CV:nsä mukaan on tehnyt aiemmin. Potentiaali on kiinnostavampaa kuin historia.

Kaksi millenniaalia istumassa vastakkain työhaastattelussa modernin toimiston lasiseinien keskellä.

Halutuimmat millenniaalit eivät tule lakki kourassa vakuuttamaan työnantajaa, vaan työhaastattelu on yhä useammin kaksisuuntainen; millenniaali kertoo, mitä hän voi tarjota yritykselle, ja odottaa yrityksen vakuuttavan, miksi hänen kannattaisi tulla yritykseen töihin. Tässä mielessä työelämä tasa-arvoistuu – ja se on hyvä asia.

3) Millenniaalit eivät kunnioita hierarkioita

Moni 1950–60-luvulla syntynyt yritysjohtaja on saattanut nostella kulmakarvojaan, kun millenniaali on marssinut suoraan kulmahuoneeseen esittelemään ajatuksiaan. Millenniaalit eivät tunnu kunnioittavan hierarkioita, olemassa olevia rakenteita tai vuosikymmenten saavutuksia. Ja miksi pitäisikään?

Rakenteet ja hierarkiat ovat aikansa eläneitä.

Monessa yrityksessä vallalla olevat toimintatavat, rakenteet ja hierarkiat ovat aikansa eläneitä, ja enemmänkin haittaavat yrityksen kehittymistä, kasvua ja merkitysten toteuttamista. On aivan tervetullutta, että millenniaalit tuulettavat pölyttyneitä malleja ja vaativat meiltä vanhemmilta kollegoiltaan uudenlaista ajattelua.

Väitän, että millenniaaleilta löytyy kunnioitusta, mutta heillä on myös rohkeutta vaatia kunnioituksen ansaitsemista. Kokemukseni mukaan millenniaaleja kuunnellaan nykyään yhä enemmän sen sijaan, että heidän tuoreita näkemyksiään vähäteltäisiin.

Nuori millenniaalinainen osoittaa iPadin näyttöä iäkkäämmälle naiselle toimiston sohvan reunalla.

Kun olin mukana Millennial Boardin toiminnassa, huomasin tapaamisissa, että millenniaalit ovat aidon innostuneita, kun heitä kuunnellaan ja heidän näkemyksistään ollaan aidon kiinnostuneita.

Mielestäni meidän pitäisikin seurata enemmän sitä, mitä millenniaalit ajattelevat esimerkiksi tämän päivän koulutusjärjestelmän ongelmista kuin sitä, mitä somekanavaa he tällä hetkellä käyttävät.

Ja jos millenniaalit oikein kovasti ottavat päähän, on hyvä vilkaista peiliin. Me kasvatimme heidät ja loimme sen ympäristön, johon he kasvoivat.

Tomi Hilvon yhdessä Millennial Board Ambassador Mikael Huggin kanssa kirjoittama teksti on julkaistu alunperin LinkedInissä. Hilvo johtaa mm. millenniaaleja markkinointitoimisto Dinglessä, joka on osa Aller Median markkinointipalveluita

Kuvat: Fotolia