Aller Median tuottama asiantuntijasivusto digiliiketoiminnasta, markkinoinnista, mediasta, sisällöistä, teknologiasta ja työelämästä.

Data-ajalla luottamus on arvokkainta valuuttaa

Vastuullinen datan käsittelijä tietää, mistä data tulee ja mihin se päätyy.

Sininen, ihmisen pään muotoinen kuvake haaleiden datanumeroiden keskellä. Pään keskellä valkoinen, lukon muotoinen aukko.

Miten Facebookin datan leviämiseen pitäisi suhtautua?

Juho Jokinen, Aller Median markkinointipalveluista vastaava johtaja:

Alustataloudessa tietojen kerääminen on tänään yksinkertaisempaa kuin koskaan. Alustojen avulla kuka tahansa voi luoda applikaation, joka kerää tarkoitukseensa nähden kohtuuttoman määrän dataa, kuten nyt oli tehty.

Nykyään datalla on markkina-arvo, johon datan eettisyys ei vielä vaikuta tarpeeksi.

Toivon sydämestäni, että nyt ilmi tullut skandaali aiheuttaa eettisen normiston syntymisen datan käyttäjille: markkinoijille ja analyytikoille.

Toivon sydämestäni, että nyt ilmi tullut skandaali aiheuttaa eettisen normiston syntymisen datan käyttäjille: markkinoijille ja analyytikoille. Eettisesti kerätyn datan pitääkin olla arvokasta, mutta ryöstökalastelun arvotonta.

Ainoa, joka tämän muutoksen voi tehdä, on datan käyttäjä, sillä kuluttajan valta päättyy ”Hyväksy”-klikkaukseen, eikä alustankaan valtaa ja vastuuta voi loputtomasti kasvattaa.

Sininen, alaspäin käännetyn peukalon kuvake haaleiden datanumeroiden keskellä.

Miltä Facebookin henkilötietovuoto näyttää datan käsittelijän silmin?

Essi Valtonen, Head of Online, Data Refinery:

Datan käsittelyssä vastuullisuus on ensisijaista. Kuluttajan luottamuksella ei ole varaa leikkiä, ja datan käsittelijällä tulee olla puhtaat jauhot pussissa.

On erittäin huolestuttavaa, kun ihmisten dataa käytetään huolimattomasti, saati epärehellisesti, ja data pääsee hallitsemattomasti sen alkuperäisen käsittelijän ulkopuolelle. Tämän jälkeen datan käyttöä ei voida enää jäljittää.

Dataa käsitellessä pitäisi olla itsestäänselvää, että on mahdollista todentaa koko data käsittelyputki eli mistä data tulee ja kuka sitä pääsee käsittelemään. Käyttäjiltä tulee aina pyytää suostumus datan keräämiseen.

Käsittelijän pitää pystyä todentamaan, että data on kerätty vastuullisesti, mistä se on kerätty ja miten, miten sitä käsitellään, kuka käsittelee ja mihin eri tarkoituksiin sitä käytetään.

Datan käsittelijän näkökulmasta pitää pystyä todentamaan, että data on kerätty vastuullisesti, mistä se on kerätty ja miten, miten sitä käsitellään, kuka käsittelee ja mihin eri tarkoituksiin sitä käytetään. On varmistettava, että kerättyyn dataan myönnetään pääsy vain luotettaville toimijoille.

Itse käsittelen päivittäin työkseni dataa Data Refineryssa, ja meillä datan käsittely halutaan pitää mahdollisimman läpinäkyvänä. Se, mistä data tulee ja mihin se menee, on aina tiedossamme. Tämä on datan kaupallisen käytön avainasioita.

Lisäksi tulee muistaa, että verkkomainontaa varten käsittelemme selaintietoa, mutta emme tunnista kuluttajan henkilöllisyyttä.

Datakohdennuksen tarkoituksena ei ole manipulointi, ja on muistettava, että kuluttaja itse vaikuttaa omalla käyttäytymisellään siihen, mitä mainontaa hänelle tarjotaan.

Dataa ei kerätä huvikseen tai kuluttajien kiusaksi, tarkoituksena on palvella käyttäjiä mahdollisimman hyvin kohdentamalla sisältöjä oikein.

Sininen, halkeillut kilpikuvake haaleiden datanumeroiden keskellä.

Mitä GDPR tuo kuluttajan turvaksi?

Kristina Hännikäinen, Aller Median tietosuojavastaava:

Facebookin tapaus on esimerkki siitä, kuinka villiä datan kerääminen ja hyödyntäminen sosiaalisessa mediassa nykyisin on. Tähän ongelmaan GDPR onkin suunniteltu, tuomaan laki nykyaikaan ja suojelemaan kuluttajaa.

GDPR tuokin paljon kaivattua läpinäkyvyyttä kuluttajien informoimiseen siitä, miten ja missä kaikkialla dataa hyödynnetään.

Ja toivottavasti myös moraalia ja ryhtiä yritysten toimintaan.

Miten tämä tapaus vaikuttaa Facebookin tulevaisuuteen?

Pauli Aalto-Setälä, Aller Median Suomen konsernin toimitusjohtaja:

Minusta kyseessä on käänteentekevä virhe, jolla Facebookin markkina-arvo suli samantien 60 miljardia ja luottamukseen tuli iso kolhu myös niiden satojen miljoonien Facebookin käyttäjien keskuudessa, jotka ovat auliisti osallistuneet jokaiseen "Mikä melooni olisit" -segmentointihuijukseen.

Samalla tätä megavirhettä käytetään aseena Euroopassa voimistuneeseen GAFA-kritiikkiin, jossa maailman neljän suurimman yrityksen toiminta ja verotus halutaan saada samalle tasolle kuin muidenkin yritysten. Tätä olen esittänyt jo vuosia.

Luottamuksen paluun arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon, että Facebook ei menesty sisällöillään vaan addiktiolla.

Luottamuksen paluun arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon, että Facebook ei menesty sisällöillään vaan addiktiolla, jota tykkäämiset ja huomio ylläpitävät.

Siksi Facebookista on niin vaikea luopua. Minä esimerkiksi en deletoinut tiliäni, mutta deletoin Facebookin sovelluksen puhelimestani.

Kuvat: Fotolia

EDIT: ke 22.3.2018 klo 9:55 – Lisätty Pauli Aalto-Setälän kommentti.