Aller Median tuottama asiantuntijasivusto digiliiketoiminnasta, markkinoinnista, mediasta, sisällöistä, teknologiasta ja työelämästä.

Anonyymiys antaa äänen myös niille, joita ei muuten kuulla

Verkkokeskusteluissa anonymiteetti vapauttaa leikkimään identiteeteillä ja puhumaan asioista, joista ei omilla kasvoillaan ja nimellään uskaltaisi puhua. Toisaalta se mahdollistaa myös vihapuheen, trollauksen ja valeuutisten levittämisen. Kuinka rakennetaan turvallinen keskusteluympäristö, joka mahdollistaa silti erilaiset näkemykset?

Värikäs posliininaamio, jonka eteen tummempi naamio uhkaa tunkea sivusta.

Sosiaalinen media ei aina ole salonkikelpoinen, eikä edes sisäsiisti. Siitä huolimatta anonyymia keskustelua kannattaa puolustaa. Sen juuret ovat pitkällä historiassa: Anonyymeja nimimerkkejä ovat käyttäneet ihmiset, joiden ääntä ei muuten yhteiskunnassa kuunnella tai jotka eivät edes pääse ääneen.

Julkisuudessa on viime kuukausina käyty vilkasta keskustelua sosiaalisen median ongelmista valeuutisten levittämisestä vihapuheeseen. Oman nimen ja tietojen sekä kasvojen paljastamista vaativat usein juuri ne, joilla yhteiskunnassa on eniten valtaa.

Globaalisti on havaittavissa trendi, jossa erilaiset anonyymit sosiaalisen median alustat, kuten Reddit tai Jodel, kasvavat, kun taas henkilön dataa ja käyttäytymistä keräävät palvelut sekä niiden perusteella sisältöjä tarjoavat ja oppivat algoritmit herättävät yhä enemmän kritiikkiä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Jussi Ahlroth kirjoitti hiljattain Googlen ja Facebookin algoritmeista, joiden toimintaa edes niiden kehittäjät eivät enää tunne.

Kaupallisesti tehokkain vaihtoehto on usein negatiivisten tunteiden herättäminen.

Algoritmit tunnistavat erilaisia tunnereaktioita ja tuntevat ihmisten tavan käyttäytyä jopa paremmin kuin läheisimmät ihmiset. Vaarallista tästä tekee se, että Ahlrothin mukaan ikävät tunteet syttyvät aivoissa positiivisia nopeammin ja kestävät usein pitempään: kaupallisesti tehokkain vaihtoehto on usein negatiivisten tunteiden herättäminen.

Kaksi naamioihin ja renessannssivaatteisiin pukeutunutta henkilöä tuijottavat toisiaan naamiokasvoihin.

Negatiivisuus myös tarttuu sosiaalisissa verkostoissa helpommin kuin positiivisuus, sillä lajikehityksen myötä nimenomaan monet kielteiset tunteet ovat syntyneet suojelemaan tilanteissa, joissa on tärkeää puolustautua tai paeta. Muun muassa tämä on johtanut ääriryhmien tilan kasvuun ja valeuutisten yhä nopeampaan leviämiseen.

Kuinka luoda turvallinen keskusteluyhteisö, joka mahdollistaa erilaiset näkemykset?

Sananvapauteen on liitetty vaatimuksia, joiden mukaan mitä tahansa pitäisi voida sanoa. Sananvapautta rajaa kuitenkin niin lainsäädäntö kuin eri alustojen keskustelukulttuuri ja moderointi. Moni sosiaalisen median palvelu vaatii oikean identiteetin paljastamista ja moni media ennakkomoderoi tai toimittaa myös keskustelualueitaan.

Anonyymi keskustelu mahdollistaa vihapuheen, trollauksen ja valeuutisten levittämisen. Yhä painokkaampia äänenpainoja on kuultu sen puolesta, että anonyymi keskustelu tulisi kieltää tai sitä pitäisi ainakin voimakkaasti rajoittaa.

Tutkijoihin, vähemmistöaktivisteihin tai toimittajiin kohdistuneet vihapuhekampanjat uhkaavat hiljentää moniäänisen yhteiskunnallisen keskustelun. 

Samaan aikaan anonymiteetti vapauttaa leikkimään identiteeteillä ja puhumaan asioista, joista ei omilla kasvoillaan ja nimellään uskaltaisi puhua. Erilaiset tutkijoihin, vähemmistöaktivisteihin tai toimittajiin kohdistuneet vihapuhekampanjat kuitenkin uhkaavat hiljentää moniäänisen yhteiskunnallisen keskustelun.

Haasteena on ottaa huomioon nämä molemmat näkökulmat ja tarjota ympäristö, joka on turvallinen, mutta mahdollistaa erilaiset näkemykset.

Seinä täynnä sille nostettuja värikkäitä ja koristeellisia posliininaamioita.

Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila kirjoittavat kirjassa Vihapuhe sananvapautta kaventamassa, että etenkin sellaisilla keskustelualueilla, joissa ei vaadita rekisteröitymistä, keskusteluketjut rakentuvat kysymys–vastaus-tyyppisesti siten, että vakiintunutta keskusteluyhteisöä ei muodostu.

Keskustelupalstoilla voidaan kuitenkin luoda myös yhteishenkeä ja yhteisiä pelisääntöjä kirjoittajien kesken ja sitouttaa käyttäjiä noudattamaan pelisääntöjä. Pysyvimmät verkkoyhteisöt perustuvat Pöyhtärin, Haaran ja Raittilan mukaan identiteettien muuttumattomuuteen ja luotettavuuteen.

Pysyvimmät verkkoyhteisöt perustuvat identiteettien muuttumattomuuteen ja luotettavuuteen.

Muun muassa heikon yhteisöllisyyden vuoksi Suomi24 Keskusteluissa otetaan tulevien kuukausien aikana käyttöön pakollinen rekisteröityminen, mutta mahdollistetaan samalla anonyymi keskustelu. Henkilö voi olla tunnistettavalla identiteetillä läsnä tietyillä palstoilla, mutta pysyä anonyymina toisaalla.

Näin pyritään mahdollistamaan sekä yhteisöjen muodostuminen, että keskustelu aroista henkilökohtaisista aiheista.

Vastauksena yhteiskunnallisen ilmapiirin kovenemiseen kokeilemme Suomi24 Keskusteluissa myös mahdollisuutta anonyymiin asiantuntijakeskusteluun. Kukin asiantuntija on ylläpidon verifioima, ja heidän asiantuntemuksensa ja taustaansa avataan. Itse keskusteluun he voivat kuitenkin osallistua anonyymeina.

Näin pyrimme tukemaan monipuolista, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua siten, että se on kaikille osallisille turvallista.

Sananvapaus ei tarkoita kaiken sallimista.

Demokratiaa, yhteiskunnallista keskustelua ja sananvapautta on kaikki syyt puolustaa. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita kaiken sallimista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on oltava ääni yhtä lailla tutkijoille, poliittisille vaikuttajille, toimittajille, vähemmistöjen edustajille kuin niille, jotka elävät yhteiskunnan marginaalissa.

Kädet pitelevät pientä, koristeellista naamiota.

Yritystenkin on puolustettava arvojaan ja kohdattava eriäviä mielipiteitä somessa

Myös yritykseltä odotetaan yhä enemmän avoimuutta niiden arvojen suhteen, joiden mukaan se toimii. Yritysten tulee olla valmiita kohtaamaan myös sellaisia mielipiteitä, jotka ovat vastoin niiden arvoja. Niiden tulee olla valmiita myös puolustamaan niitä arvoja, joiden takana ne seisovat.

Sosiaalisessa mediassa ei riitä pelkkä yrityksen läsnäolo – siellä on otettava kantaa niiden asioiden puolesta, joihin yritys uskoo. Sosiaalisessa mediassa parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat rohkeita ja avoimia, määrittelevät tavoitteet ja toimintatavat sekä mittaavat pitkäjänteisesti niiden toteutumista.

Sosiaalisessa mediassa ei riitä pelkkä yrityksen läsnäolo.

Kuten Pöyhtäri, Haara ja Raittila kirjoittavat, sananvapauden tarkoituksena on edistää totuuden löytämistä. Kun kaikki informaatio on vapaasti saatavilla, ihmiset voivat paremmin ratkaista, mitä näkemyksiä he itse haluavat kannattaa.

Samalla on syytä löytää uusia keinoja ehkäistä laittoman vihapuheen ja valeuutisten leviämistä. Siihen nykyiset sosiaalisen median ratkaisut eivät vielä vastaa, mutta keinoja on jatkuvasti etsittävä yhdessä käyttäjien kanssa siten, että vapaa ja monipuolinen keskustelu ja tiedonvälitys toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Kasvot peittävään naamioon ja koristeelliseen renessanssiasuun pukeutunut henkilö katsoo kameraan.

Lähteet ja lisää luettavaa:

HS/Nyt: Addiktion algoritmi

In Defence of Anonymity: Brooke Magnanti at TEDxEastEnd

Pöyhtäri, Reetta; Haara, Paula; Raittila, Pentti: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa. Tampere University Press 2013.

Maaseudun tulevaisuus: Vihapuhe rajoittaa tutkijoiden ilmaisunvapautta

Vastuullinen tiede: Tutkija vihapuheen kohteena

Viesti Ry: Suomalainen tutkija on aktiivinen Twitterissä, mutta pelkää vihapuhetta

YLE: Tunteet ovat aivojen tarttuva turvaverkko

YLE: Sisäministeri Mykkänen haluaisi puuttua anonyymiin nettikirjoitteluun EU-tasolla – ”Sinun pitää tuoda kasvosi esiin, kun osallistut keskusteluun”

Kuvat: Fotolia