Tyrmäsikö käyttäjä kirkkaimman ideasi? Juhli!

Vaikka olisit löytänyt mielestäsi maailman parhaan idean, se on vain hyvä alku. Oma mielipiteesi ja kaikki yrityksen sisäinen spekulaatio idean hyvyydestä on turhaa. Vain käyttäjän kokemuksella on väliä. Jos idean testaa käyttäjällä ja käyttäjä tyrmää sen, on tyrmäys iloinen asia.

Olen ollut kehittämässä digitaalisia palveluita toistakymmentä vuotta eri organisaatioissa. Näiden vuosien aikana olen istunut tunteja ja taas tunteja pohtimassa sisäisesti, mikä olisi paras ratkaisu johonkin käyttäjän ongelmaan.

On esitetty erilaisia mielipiteitä ja niiden paikkansapitävyyttä on spekuloitu ja teoretisoitu. On myös väitelty siitä, kenen mielipide mahtaisi olla oikea ja toimivin.

Jos idean testaa käyttäjällä ja käyttäjä tyrmää sen, on tyrmäys iloinen asia.

Sisäisissä spekulaatioissa on helppo hukata kosketus yrityksen ulkopuoliseen todellisuuteen ja kunkin tiimiläisen rakastua omiin ideoihinsa. Tällöin yksittäisten tekijöiden mielipiteistä voi muodostua taakka tai este ratkaisun löytämisessä.

Yksittäisten tekijöiden mielipiteistä voi muodostua taakka tai este ratkaisun löytämisessä.

Mielipiteiden ja ideoiden toimivuuden taakasta palvelukehittäjän voivat vapauttaa vain käyttäjät - ja hekin vain silloin, kun heidät osataan ottaa mukaan kehitysprosessiin.

Ketteryys ei ole ATK:ta vaan asiakaslähtöisyyttä

Sain taas vähän aikaan sitten loistavan muistutuksen siitä, mistä ketteryydessä on oikeasti kyse kuunnellessani HBR:n Podcastia, jossa Darrel Rigby ja Jeff Sutherland nimiset hahmot valottivat agilen eli ketteryyden taustoja. Podcastin kiinnostavuutta lisäsi se, että Sutherland, on ollut alunperin mukana kirjoittamassa kuuluisaa agile-manifestoa.

Ketterän ohjelmistokehityksen ajatukset eivät suinkaan ole lähtöisin ATK-osastoilta vaan perinteisestä teollisuudesta. Ne ovat lähtöisin pyrkimyksestä nopeuteen ja ketteryyteen sekä huomiosta, että ne, jotka tekevät työtä organisaatiorajat ylittävissä tiimeissä ja yhdessä asiakkaiden kanssa, pärjäävät paremmin.

Ketterän ohjelmistokehityksen ajatukset eivät suinkaan ole lähtöisin ATK-osastoilta vaan perinteisestä teollisuudesta.

On aina virkistävää palata perusasioiden ääreen. Yrityksen menestyksen kannalta tärkeintä on kyky tunnistaa ja ratkaista oikeita asiakkaan ongelmia. Vain asiakkaalta itseltään voi saada luotettavaa tietoa siitä, onko kuvittelemamme ongelma ratkaisemisen arvoinen vai ei. Meidän omat mielipiteemme siitä, onko asia niin tai näin, ovat lopulta asiakkaan kokemuksen edessä merkityksettömiä.

Mielipiteen itu ja iteroiminen

Pahimmillaan mielipiteet ovat kehittämistyössä siis turha taakka, mutta piileepä niissä pieni itukin.  Mielipiteet ovat pohjia hypoteeseille, ja ilman hypoteesien validointia mielipiteet muuttuvat pelkäksi meluksi. Kun teemme rohkeasti kokeiluja ja testaamme oletuksemme käyttäjien kanssa, vapautamme itsemme mielipiteiden taakasta.

Mielipiteet, sekä palvelukehittäjän että käyttäjän, luovat kuitenkin loistavaa pohjaa erilaisille hypoteeseille. Ilman hypoteesien validointia, eli vahvistamista todeksi, mielipiteillä on tapana kuitenkin muuttua vain pelkäksi häiritseväksi meluksi ja tuloksellisen tekemisen jarruksi.

Pahimmillaan mielipiteet ovat kehittämistyössä turhaa hälyä ja taakka, mutta piileepä niissä pieni itukin.

Kun on oikein rakastunut omaan ideaansa, on inhimillistä pettyä, jos huomaa idean olleenkin kupla. Joissain tapauksissa käyttäjää ei kiinnosta oma hieno ideasi ollenkaan.

Toisaalta, jos käyttäjä inhoaa kehitystiimin ideaa – skumppapullot auki, olette tiiminne kanssa juuri oppineet jotain! Olette säästäneet yrityksen aikaa ja resursseja, ja ennen kaikkea käyttäjän aikaa olemalla altistamatta häntä huonolle palvelulle.

Jos käyttäjä inhoaa kehitystiimin ideaa – skumppapullot auki!

Uuden opitun tiedon valossa on hyvä palata tiimin kanssa ideoimaan vielä parempaa ratkaisua ja kokemusta. Nyt aloitetaan koko prosessi alusta, ideoidaan, muodostetaan hypoteesi, tunnistetaan oletukset ja validoidaan taas. Tätä on iteratiivinen kehitys parhaimmillaan.

3 askelta kehitystyön taakasta vapautumiseen

1. Asetu käyttäjän asemaan. Asetu empaattisesti käyttäjän tossuihin ja muodosta oma mielipiteesi eli ajatus siitä, mikä on ratkaisemisen arvoinen ongelma.

2. Ymmärrä ja tunnista oletukset. Kun ajatukset on muodostettu, ei kannata jäädä sisäisesti väittelemään mielipiteiden oikeellisuudesta, vaan ymmärtää oletukset ajatusten takaa. Hyvä tapa tunnistaa tehdyt oletukset on kysyä, minkä asioiden pitää olla totta, jotta ongelma on tosi ja ratkaisu hyvä.

3. Validoi oletukset käyttäjillä. Kun ymmärrämme mitä olemme olettaneet, voimme alkaa tutkia osuimmeko oikeaan. Kolmas askel on siis lähteä käyttäjien luo tavalla tai toisella ja alkaa testaamaan olemmeko kuplassamme harhaisia vai jonkin todellisen ongelman ja hyvän ratkaisun äärellä.

Helppoa, vai mitä? Oikeassa elämässä tämä ei onneksi ole aivan näin helppoa, sillä sehän olisi vallan tylsää. Kolme askelta estää harhailun liian syvälle metsään ja pitää tietotyöläisen järjissään mielipiteiden viidakossa.