Tulevaisuuden autokauppa – Mitä palvelullistuminen tuo mukanaan?

Millainen on autoteollisuuden tulevaisuudenkuva, kun kuluttaja haluaa omistamisen sijasta palvelua? Mikä on vähittäiskaupan rooli tulevaisuuden autoliikenteessä? Suomessa on 2,9 miljoonaa autoa – miten auto tulevaisuudessa linkittyy kaikkeen muuhun ympärillä olevaan tekemiseen?

Autoja riveissä autokaupan parkkipaikalla.

Muiden muassa näitä kysymyksiä Aller Median kokoaman Data Masters -ajatushautomon jäsenet pohtivat yritysvierailulla autotalo Laakkosella. Autoilussa on pian lähes kaikki toisin. Vielä muutama vuosi sitten scifielokuvalta kuulostavat visiot tulevaisuuden liikenteestä ovat muuttuneet nopeasti realistisiksi kuviksi lähitulevaisuudesta.

Ihmiset mielivät omistamisen sijasta yhä useammin palvelua. Ruotsin suosituimmasta automerkistä Volkswagenista on rekisteröity maassa 41 prosenttia leasing-autoiksi yksityishenkilöille. Suomalaisetkin ovat innostuneet jälkijunassa auton vuokraamisesta.

”Tämä on ensimmäinen vuosi, kun yksityis-leasingin tyyppiset tuotteet ovat lyömässä läpi. Niillä on jatkuvasti nouseva kysyntäkäyrä. Markkinat ovat tälle nyt kypsät”, vierailua emännöinyt Laakkosen markkinointijohtaja Tea Koivisto kertoi.

Autoilu ei kiinnosta nuoria.

Länsinaapurimme pääkaupungissa nuoret eivät ole enää kiinnostuneita ajamaan ajokorttia. Vain reilu 10 % tukholmalaisnuorista ajaa ajokortin. Suomi tulee kehityksessä perässä. Trendi on kuitenkin kaikkialla selvä: autoilu ei kiinnosta nuoria. Palvelullistuminen on yksi tulevaisuuden liikenteeseen vaikuttavista trendeistä.

Autokaupoista palvelutaloja

Autokauppa on edelleen hyvin kiinni perinteisissä malleissa toimia. Kuluttajan mieltymykset ja toiveet sen sijaan muuttuvat nopeasti. Myös autokaupan rakenteet muuttuvat merkittävästi lähivuosina osana suurta liikenteen murrosta, jonka taustalla on datan hyödyntäminen.

Kiinnostava kysymys kuuluu, miten autokaupat pystyvät kääntämään itsensä palvelutaloiksi.

Yleinen käsitys on, että valmistajat ja tehtaat ovat jäljessä, kiinni fyysisessä tuotteessa. Muut miettivät enemmän koko ekosysteemiä. Näen, että meidän pitäisi jo puhua siitä, kuinka liikumme, eikä auton omistamisesta. Joku haluaa omistaa, joku haluaa vuokrata lyhyeksi ajaksi. Tulee erilaisia tapoja liikkua. Aikaisemmin kaikki haluttiin omistaa. Suomalaiset ovat olleet huonoja ostamaan palveluita, mutta tämäkin nyt murtumassa. Nyt alkaa olla ok ostaa se liikkuminen palveluna”, Keskon CDO Anni Ronkainen sanoi.

Nuori nainen ottaa selfien avoauton etupenkillä auton kiitäessä kesäisellä tiellä.

Laakkosella palvelullistuminen näkyy jo esimerkiksi juuri kuluttajille suunnattujen leasing-tuotteiden yleistymisenä. Yksityis-leasingia muistuttavat tuotteet ovat tuoneet autokaupalle myös uudenlaista asiakaskuntaa.

Autonostajien keski-ikä on ollut Suomessa perinteisesti reippaasti päälle viisikymmentä vuotta. Yksityis-leasing tuo nuoria asiakkaita.

”Hyvä juttu, että saamme nuorille uudempia, hyvin toimivia autoja, näin turvallisuuskin paranee”, Koivisto muistutti.

Muista Pohjoismaista Suomi on kuitenkin jälkijunassa.

”Ruotsi on hyvä esimerkki, siellä 41 % Volkswagenista on mennyt kuluvana vuonna 2017 yksityis-leasingiin. Se on aika huima määrä”, vierailulla autoilun tulevaisuudesta alustanut Laakkosen COO Simo Ahlgren kertoi.

Autokaupan ekosysteemi murtuu

Auton tuulilasi saattaa kohta toimia elokuvateatterina matkustajalle, joka naputtaa automaattiohjautuvaan autoon vain määränpään osoitteen.

Autotehtaat investoivat tällä hetkellä rajusti ja maailmanlaajuisesti liikkumispalveluihin ja digitalisaatioon.

”Tilanne, että ihminen ajamisen sijasta nauttii matkustuksesta muulla tavalla, on lähempänä kuin arvaammekaan”, Ahlgren muistutti.

Autotehtaat investoivat tällä hetkellä rajusti ja maailmanlaajuisesti liikkumispalveluihin ja digitalisaatioon. Muutos autokaupan ekosysteemissä on lähivuosina merkittävä.

Palveluntuottajia tulee entistä enemmän. Ekosysteemin eri osapuolet pohtivat kuumeisesti jakelutiehen ja asiakastiedon omistamiseen liittyviä kysymyksiä.

Virtuaalinen infonäyttö auton kojelaudan edessä.

”Autoliikkeen tehtävä on luoda asiakaskokemus, oli asiakas kuka tahansa. Mutta kuka meidän asiakkaamme loppupeleissä on? Vakuutusyhtiöt, pankit ja muut uudet toimijat, jotka disruption myötä tulevat uusille markkinoille uusilla tuotteilla, kenties. Asiakkuus on meille keskiössä, mutta auton ympärille tulee erilaisia alustoja, joilla palveluita kuluttajille tuotetaan”, Ahlgren painotti.

Arvoketju on liian pitkä

Autojen vähittäismyyjillä saattaa tällä hetkellä olla miljoonien varastoarvo autoissa, jotka seisovat hyödyntämättöminä. Tulevaisuudessa näin ei varmasti ole. Ylipäätään ketju, johon kuuluvat tehdas, maahantuoja sekä vähittäiskauppias, on liian pitkä.

Datan hyödyntäminen mahdollistaa jo sen, että auto voitaisiin yhtä hyvin viedä suoraan asiakkaalle ja sitä voisi koekäyttää virtuaalisesti.

”Jonkun roolin pitää laskea ketjussa aika paljon, että ala säilyy kannattavana ja asiakaskokemuksen kannalta parempana”, Ahlgren sanoo.

Kuinka paljon tarvitsemme showroomia tulevaisuudessa?

Yhdysvalloissa esimerkiksi Carvana vaihtoautokauppias toimii täysin verkossa, se ei omista yhtään fyysistä kauppaa. Yhtiöllä on oma connected car -mokkulansa, joka ohjaa ja määrittelee milloin ja mihin auto menee esimerkiksi huoltoon. Yritys myös kilpailuttaa huollon asiakkaan puolesta.

”Yksi monista kysymyksistä kuuluu, kuinka paljon tarvitsemme showroomia tulevaisuudessa. Tarvitseeko olla viisikymmentä autoa Kehä kolmosen varrella ja hehtaari lattiapinta-alaa. Yhtä hyvin voisi olla popup-shop, ja siellä digitaalinen kokemusmaailma”, Ahlgren ja Koivisto sanoivat.

Nuori mies "ajaa" autoa virtuaalilasit päässä.

Laakkosella keskustelemassa autoilun tulevaisuudesta olivat Laakkosen Koiviston ja Ahlgrenin lisäksi Keskon CDO Anni Ronkainen, DNA:n CDO Kati Sulin, Unityn tuotekehitysjohtaja Sonja Ängeslevä, TEMin ylijohtaja Ilona Lundström sekä Aller Mediasta myyntijohtaja Hannaleena Koskinen sekä digikehitysjohtaja Laura Avonius.

Data Masters -ajatushautomo on sisältömarkkinointiin ja dataliiketoimintaan vahvasti panostavan mediayhtiö Aller Median perustama, datalla johtamisen ydinkysymyksiin pureutuva ryhmä, jonka tarkoitus on koota yhteen joukko kokeneita, pitkään datan parissa työskennelleitä johtajia pohtimaan datan hyödyntämisen pullonkauloja sekä mahdollisuuksia, ja auttaa näin suomalaisyrityksiä menestymään ja löytämään uusia kilpailuetuja datasta.

Ajatushautomo julkaisi marraskuussa 2016 oppaan siitä, miten data otetaan hyötykäyttöön liiketoiminnassa ja miten datalla oikeasti liiketoimintaa johdetaan. Oppaan ja ajatushautomon tuottaa Aller Media.