Tekoäly vaatii hartiavoimia

Miten tekoälyä hyödynnetään yrityksessäsi tänään ja tulevaisuudessa? Mikä on suurin asia, jonka tekoäly omalla alallasi ratkaisee? Mitä tekoälyllä pohjimmiltaan tarkoitetaan?

Aller Median kokoama Data Masters -asiantuntijaryhmä vieraili DNA:lla ja keskusteli tekoälyn eri hyödyntämismahdollisuuksista DNA:n CDO:n Kati Sulinin johdolla. Tekoälyaihetta alusti DNA:n Chief Data Scientist Jarno Kartela.

”Vaikka kuinka puhutaan tekoälystä, kaikkein tärkeintä asiassa on data, sen käsittelyyn tarkoitetut alustat ja työkalut sekä tekoälyä hyödyntävän organisaation toiminta datan ympärillä”, Jarno Kartela kiteyttää.

Keskustelu tekoälystä kiihtyy. Yritykset kehittävät chatboteja asiakaspalvelunsa tueksi. Autoala kehittää tekoälyä estämään liikenneonnettomuuksia. Tekoälyä tutkiva professori Timo Honkela on kertonut mediassa uskovansa, että tekoälyn oikeanlainen ja edistynyt hyödyntäminen on maailmanrauhan edistämisen työkalu.

Tekoälyyn kohdistuvat odotukset ovat huimat kaikilla rintamilla. Sen avulla myös halutaan ratkaista hyvin erikokoisia ja -tyyppisiä asioita.

Tekoäly on yksi onnistumisen edellytyksistä mutta ei ainoa.

Käytännössä suuri osa yrityksistä on vasta alkumetreillä opettelemassa tekoälyn suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

”Tavoite yrityksissä ei ole tehdä hyvää tekoälyä vaan hyvää bisnestä. Tekoäly on yksi onnistumisen edellytyksistä mutta ei ainoa. Se tuo yrityksille selkeästi parempia myyntilukuja ja tehokkuutta. Jättiharppausta liiketoiminnassa ei pelkästään tekoälyn avulla kuitenkaan tehdä”, Kartela kertoo.

Datan hyödyntäminen edellyttää ihmisten aktiivisuutta

Merkittävä loikka yrityksissä Kartelan mukaan tapahtuu, kun datan avulla voidaan tunnistaa jokin yhteinen tavoite aiempaa selkeämmin ja mittaroida sen toteutumista läpi organisaation.

Kun tekoälyn käytöstä on tehty riittävän helppoa, voidaan loikka viedä vielä pidemmälle: kone auttaa ihmistä keskittymään siihen, missä ihminen on paras. Tästä syntyy kilpailuetua, koska koneellinen äly ja organisaatioon keskittynyt asiantuntemus saadaan fokusoitua oikeisiin asioihin.

Datainformoiduissa asioissa korostuu ihmisten vastuu ottaa datan hyödyntäminen osaksi toimenkuvaansa: miettiä, tehdä älykkäitä ihmispäätöksiä.

DNA:ssa puhuttiin aiemmin dataohjautuvasta yrityksestä. Nykyisin yhtiö puhuu mieluummin datainformoidusta organisaatiosta (data informed).

”Dataohjattu kuulostaa siltä, että tieto tulisi meille automaattisesti nappia painamalla. Olemme halunneet puhua datainformoiduista asioista, joissa korostuu ihmisten vastuu ottaa datan hyödyntäminen osaksi toimenkuvaansa: miettiä, tehdä älykkäitä ihmispäätöksiä”, DNA:n Kati Sulin kertoo.

Oikotietä tekoälyyn ei ole

DNA luokittelee tekoälyn kolmeen osaan. Yritys saa tekoälystä irti monenlaisia asioita. Kova puoli AI:sta (artificial intelligence) eli tekoälystä auttaa esimerkiksi myyntiä ennusteiden tekemisessä asiakkaista, optimoi markkinointia ja kohdentamista.

Tekoälyllä on myös ”pehmeämpi” puolensa, jonka tarkoitus on luoda ymmärrystä tasolla, jonka on usein ajateltu olevan pelkästään ihmisälyn kautta mahdollista. Kone pyrkii ymmärtämään sekä puhuttua että kirjoitettua luonnollista kieltä sen kaikissa muodoissa. Luonnollisen kielen käsittely on tekoälyn kannalta kuitenkin kaikkein haastavinta.

”Jos perinteiselle chatbotille tulee kysymys, onko meillä iPhonea myynnissä, ja erillisessä lauseessa kysytään, mitä se maksaa, on tämä koneelle vaikea asia. Koneen pitää ymmärtää dialogia, ja sen pitää ymmärtää dialogin sisällä hyvin morfologisia ja syntaksiin liittyviä asioita”, Kartela avartaa.

Moni yritys saattaa epäonnistua, mikäli se ei käytä riittävästi aikaa tekoälyn kehitykseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn.

Lopulta opimme ymmärtämään, mitä ihminen meille oikeasti haluaa sanoa ja aidosti älykkäät chatbotit toivottavasti helpottavat asiakaspalvelua monissa yrityksissä. Moni yritys saattaa epäonnistua, mikäli se ei käytä riittävästi aikaa tekoälyn kehitykseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn.

”Näin saattaa käydä, jos ei viitsitä tehdä sitä hartiatyötä, että olisi oikeasti älykäs kone taustalla. Helposti oiotaan mutkia ja käyttäjälle ei loppujen lopuksi tule bottia eikä dialogin omaista konetta, vaan käteen jää uusi komentorivi.”

Huonoin ratkaisu on lähteä kehittämään tekoälyä ennen kuin perusta on kunnossa.

Kaikkein tärkeintä on data, sen käsittelyyn tarkoitetut alustat ja helppokäyttöiset työkalut.

”Vaikka tässä kuinka puhutaan tekoälystä, kaikkein tärkeintä asiassa on data, sen käsittelyyn tarkoitetut alustat ja helppokäyttöiset työkalut.”

Lopullinen päämäärä: inhimillinen älykkyys

Mihin sitten tekoälyä halutaan loppupeleissä kehittää? Tällä hetkellä yritykset käyttävät koneita moneen tarpeeseen aina markkinoinnin optimoinnista sosiaalisen median keskustelun ymmärtämiseen. Kone ymmärtää jo rajallisia asioita luonnollisesta kielestä.

Yksi mahdollinen päämäärä on autonominen ja kasvava älykkyys. Lopputavoite, johon tekoälyllä pyritään on, että kone oppii havainnoimaan ympäristöään ilman, että sitä opetetaan.

Osa asioista on ihmisille helppoja ja vaikeita koneille. Toiset asiat taas luonnistuvat koneilta helpommin kuin ihmisiltä. ”Tekoäly keskittyy ensimmäisiin asioihin, joita ihmiset ovat tyypillisesti tehneet”, Kartela havainnollistaa.

Kansainvälisesti yrityksistä tekoälyn kehittämisessä pisimmällä on Google. Googlella on etulyöntiasema, koska sillä on eniten datakyvykkyyksiä, jonka päälle tekoälyä voidaan kehittää. Vain Google pystyy tällä hetkellä tekemään niin laadukasta puheentunnistusta tai kielen kääntämistä, että sitä ei välttämättä erota ihmisen vastaavasta.

Tarvitaan todella kyvykäs kone tunnistamaan hankalasta suomen kielestä, mistä lauseessa puhutaan.

”Suomen kieli on morfologisesti todella hankala ja monimutkainen. Englannista pystyy käytännössä parsimaan prepositiot pois ja löytämään avainsanat helposti. Suomessa samaan lauseeseen tai jopa sanaan on naitettu seitsemän eri tarkoitusta, jolloin tarvitaan todella kyvykäs kone tunnistamaan, mistä puhutaan – mitkä sanoista lauseessa ovat verbejä ja mikä on niiden perimmäinen tarkoitus”, Kartela kertoo.

”Uusi kenkä puristaa aina”

Tekoälyn kolmas ulottuvuus yritysmaailmassa on DNA:n jaottelussa näkemyksellinen liiketoiminnan tuki. Tällöin tekoäly on valjastettu tukemaan liiketoimintaa vahvassa liiketoiminnan ja data-analyytikoiden ohjauksessa. Se ratkaisee isoja liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä.

”Meidän toimialallamme suurin asia, jonka AI ratkaisee, on verkkojen suunnittelu. DNA:n liiketoiminnassa tämä on yksi suurimpia liiketoimintakysymyksiä”, Kartela sanoo.

Mistä sitten kenkä eniten puristaa tekoälyhankkeissa? Uusi kenkähän puristaa aina jostain, Kartela muistuttaa.

Hänen mukaansa suurin pullonkaula tekoälyn hyödyntämisessä on muutoksen läpivieminen organisaatioon niin, että kaikki kokevat uudet kyvykkyydet omikseen.

”Tiimien pitää tehdä entistä enemmän yhteistyötä, kun luodaan sellaisia kyvykkyyksiä, jotka koskettavat kaikkia organisaation osia.”

Data Masters -jäsenistä keskustelemassa olivat DNA:n Kati Sulinin lisäksi Finnairin CDO Katri Harra-Salonen, Laakkosen markkinointijohtaja Tea Koivisto, Keskon CDO Anni Ronkainen, Unityn tuotekehitysjohtaja Sonja Ängeslevä sekä Allerilta myyntijohtaja ja Data Masters -ryhmän puheenjohtaja Hannaleena Koskinen sekä Head of Refinery Commercial Operations Sini Kervinen.

Takarivissä: Anni Ronkainen, Kati Sulin, Katri Harra-Salonen ja Hannaleena Koskinen, Eturivissä: Tea Koivisto, Sonja Ängeslevä ja Sini Kervinen.

Data Masters -ajatushautomo julkaisi marraskuussa 2016 oppaan siitä, miten data otetaan hyötykäyttöön liiketoiminnassa ja miten datalla oikeasti liiketoimintaa johdetaan. Oppaan ja ajatushautomon tuottaa Aller Media.

comments powered by Disqus