Tehdäänkö digiajan tutkimusta reikäkorttiajan resurssein?

Tutkimustietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin – ainakin, jos sitä mitataan julkaistujen tieteellisten artikkelien lukumäärällä. Vuonna 2013 vertaisarvioituja artikkeleita julkaistiin 2,4 miljoonaa, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli ”vain” 1,3 miljoonaa[1].

​

Varsinaisten tiedeartikkelien lisäksi tiedonjanoiselle on tarjolla iso liuta erilaisia raportteja, selvityksiä ja tutkimuksia. Mutta miten hyvin tätä tietoa hyödynnetään? Se jo tiedetään, että esimerkiksi Maailmanpankin julkaisemista raporteista lähes kolmasosaa ei ole koskaan edes ladattu, saati luettu.[2]

On järisyttävää ajatella, että meillä ehkä jo nytkin olisi tietoa tarpeeksi monien maailman ongelmien ratkaisemiseen, mutta tuota tietoa lepuutetaan käyttämättömänä vaikealukuisiin raportteihin haudattuna!

Kuinka moneen avoimeen kysymykseen olisi vastaus löydettävissä, jos olemassa olevat aineistot saataisiin tehokkaaseen käyttöön? Yksi osa ratkaisua on saada tietokoneiden laskentateho ja big data valjastettua tutkijoiden käyttöön myös niillä aloilla, joilla perinteisesti on tehty paljon käsityötä.

On järisyttävää ajatella, että meillä ehkä jo nytkin olisi tietoa tarpeeksi monien maailman ongelmien ratkaisemiseen, mutta tuota tietoa lepuutetaan käyttämättömänä vaikealukuisiin raportteihin haudattuna

Suuret datamassat ja laskennalliset menetelmät eivät ole enää vain matemaattis-luonnontieteellisten tai teknisten alojen yksinoikeus: periaatteessa mikä tahansa tutkimusala voi digitalisoitumisen myötä hyötyä tehokkaasta data-analyysista ja huippuluokan laskentatehosta.

Mutta tavoitetaanko uusia aloja enää samoilla viesteillä kuin perinteisiä laskennallisten tieteiden tutkijoita? Jos ennen sana palveluista kiersikin suusta suuhun, proffalta aloittavalle tutkijalle, se ei enää riitä.

​

Digitalisaatio mullistaa kaikki toimialat, myös tutkimuksen

Muutos ei tapahdu vain siinä, miten tutkimusta tehdään, vaan myös siinä, miten tutkimuksesta kerrotaan. Viestinnälle tämä on iso haaste. Edes se ei riitä, että tutkimusten tuloksista viestitään yleistajuisesti ja popularisoiden, vaan tutkijoille pitää saada tieto käytettävissä olevista palveluista ja resursseista. Heidät täytyy saada keskustelemaan keskenään sekä erilaisten toimijoiden kanssa.

Tämän onnistumiseen tarvitaan luottamusta – tutkijoiden täytyy voida luottaa siihen, että palveluiden tarjoajat pystyvät auttamaan ja vastaamaan heidän ongelmiinsa, eivätkä keskity vain kiinnostaviin teknisiin haasteisiin. Tavoitteena on positiivisen kehän synnyttäminen.

Se ei riitä, että tutkimusten tuloksista viestitään yleistajuisesti ja popularisoiden, vaan tutkijoille pitää saada tieto käytettävissä olevista palveluista ja resursseista. Heidät täytyy saada keskustelemaan keskenään sekä erilaisten toimijoiden kanssa.

Tuotetaan tutkijoille tietoa parhaista mahdollisista palveluista ja resursseista,

  • ...joiden avulla he voivat tehdä entistä parempaa ja tehokkaampaa huippututkimusta,
  • ...jotta voidaan kertoa eteenpäin uusista tieteellisistä läpimurroista,
  • ...jotka puolestaan innostavat uusia tutkijoita jatkotutkimuksiin.
​