Sytyttääkö digitaalinen vuorovaikutus myös musiikkibisneksen?

Musiikkibisnes on tunnetusti ollut jo vuosia murroksessa, mutta erityisesti viime aikoina digitalisaation tuomat mahdollisuudet kuten uudet ansaintamallit ja markkinointikikat ovat olleet tapetilla.

Dinglen Simone Bocedi on väittänyt radion kuolevan, mikäli se ei pysty muuntautumaan. Bocedi haastoi viimeksi Digitalist Networkin ”Radio is dead unless it goes 3D”-esityksessään esiin kysymyksiä kuten ”kuuntelevatko ihmiset radiota muualla kuin autossa?” ja ”miten radiosisältöjä jaetaan?”

Myös muut musabisneksen toimijat ovat pohtineet uusia ansaintalogiikoita ja markkinointikikkoja. Toimialan digitalisoitumisesta ja vuorovaikutuksesta puhuttiin muun muassa Tampereella vuoden tärkeimmässä alan tapahtumassa eli Musiikki & Media -seminaarissa.

Suomen digimyynti laahaa pahasti perässä

Vuonna 2014 digitaalisen musiikin myynti ylitti ensimmäisen kerran fyysisen myynnin. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa digimyynnit laahavat pahasti perässä ja musiikin kokonaiskakusta yli puolet muodostaakin livesektori. Itse asiassa vain 14 prosenttia suomalaisista maksoi viime vuonna digitaalisesta musiikistaan.

Myös markkinointi on nähty ongelmana. Lippupisteen mukaan epätietoisuus suurin syy (60%) olla osallistumatta tapahtumaan. Ei siis voida puhua ruusuilla tanssimisesta.

Vain 14 prosenttia suomalaisista maksoi viime vuonna digitaalisesta musiikistaan.

Ratkaisuna vuorovaikutus ja yleisön osallistaminen

Mielestäni ratkaisu on toimenpiteissä, joiden avulla osallistetaan ihmisiä ja hyödynnetään digitaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Vuorovaikutusta parantamalla ja osallistamalla voidaan selviytyä, ja jopa loistaa, musiikkibisneksessä.

Synkistä luvuista huolimatta vuorovaikutteisia kampanjoita ja jopa ilmiöitä ollaan tänäkin vuonna saatu todistaa musakentässä.

Olen Bocedin kanssa samaa mieltä siitä, että radiota kuunnellaan usein kanavakohtaisesti, kun taas televisio haalii yleensä yleisöä ohjelmakohtaisesti. Tästäkin huolimatta Suomipop on selkeästi onnistunut haalimaan kuuntelijoita yli kanavarajojen ja ohjelmakohtaisesti. esimerkiksi Suomipopin #Markkinoilypsyä-kampanjassa otettiin vahvasti kuuntelijat mukaan sisällöntuotantoon. Nelonen Median digivastaava Johannes Saukko kertoi, että kampanja ei pelkästään kerännyt miljoonia somenäyttöjä, vaan toi myös 70 000 uutta kuuntelijaa Aamulypsy-ohjelmalle.

Radiota kuunnellaan usein kanavakohtaisesti, kun taas televisio haalii yleensä yleisöä ohjelmakohtaisesti

Artisti on media

Lisäksi artisteista on tullut mediansa. Vahvinta some-osaamista on ehkä hieman yllättäen tarjonnut viime aikoina Anssi Kela. Miehen viimeisin digitempaus oli keikan järjestäminen omalla FB-kanavalla ja omien sanojensa mukaan tällä saatiin vuorokaudessa yli 15 000 uutta FB-tykkääjää sivustolle. Keikalla oli vuorokauden aikana 117 000 katsojaa, joista livenä keikkaa seurasi enimmillään 28 000 ihmistä.

Myös Robinin #yhdessä-kampanja on esimerkki siitä, kuinka fanijoukot ovat valmiina jakamaan lauluvideoitaan toivossa päästä levyttämään itse artistin kanssa. Tärkeimpien kanavien ja kuuntelijoiden tunnistaminen korostuu myös artisteilla. Rähinä Recordsin toimitusjohtaja Essi Talvitie mukaan jopa 70 prosenttia Rähinän verkkomyynnistä tulee YouTuben kautta.

Tärkeimpien kanavien ja kuuntelijoiden tunnistaminen korostuu myös artisteilla.

Vaikka anssikelamainen sohvastream valtaa osaansa livemeiningeistä, myös tapahtuma- ja festivaalikenttä elää vahvaa digimurrosta.

Vuoden jaetuin musiikkimaailman someilmiö lienee SummerUp:n ”Nicki Minaj”-kamppis, jossa takamusta korostavat pahviset Nickit valtasivat mm. Tuomiokirkon portaat. Rohkean kampanjan näki sen taustalla olleen Martin Mustosen mukaan 150 miljoonaa ihmistä.

SummerUp pyrkii Blockfestin kanssa olemaan ympärivuotisena urbaanin musiikin äänitorvi. Samankaltaista genren omistajuutta kannattaisi monen muunkin tapahtuman harkita. Joskus hyvään mielikuvaan ja vuorovaikutukseen riittää hyvän #hashtagin omistaminen.

Ilosaarirock brändäsi itselleen #kesänparasviikonloppu-häsän. Kukapa haluisi olla se toiseksi paras?

Musiikkiala ei ole katoamassa mihinkään, mutta muuntautuminen on jo osittain onneksi aloitettu. Edellä mainitut kampanjat lienevät vasta alkusoittoa. Tulevaisuudessa digikopin ottavat tekijät rokkaavat entistä vahvemmin. Kuuntelijoiden tunnistaminen, datan keruu ja huomioiminen kannattaakin aloittaa jo tänään.

Ilosaarirock brändäsi itselleen #kesänparasviikonloppu-häsän. Kukapa haluisi olla se toiseksi paras?

Jatka keskustelua Twitterissä Santun kanssa @santtutweet tai lue lisää Määttäsen aihetta liippaavia postauksia:

"Urheilumarkkinointia freesillä otteella: Vinkkejä dynaamiseen ottelumainontaan"

"Rokkaako tapahtumasi myös somessa? Vinkkejä tapahtumamarkkinointiin"

"Sosiaalinen media artistin promootiovälineenä"

Lähteet:

Music Finland: "Musiikki alan talous Suomessa 2014"

Musiikkituottajat:"Musiikin suoratoistopalvelut kasvaneet 41 prosenttia vuoden 2015 aikana"

comments powered by Disqus