Surkea someintohimo riivaa johtajia

Asiantuntijoilta ja johtajilta ei tässä ajassa enää puutu uskoa siitä, että sosiaalista mediaa voi hyödyntää omassa asiantuntijatyössään sekä myynnissä tai vaikka yrityksen markkinoinnissa. Mutta intohimoa ja tekemisen merkittävää määrää sen sijaan vielä puuttuu runsaasti.

Maassamme on yksinkertaisesti aivan liikaa alle sadan twiitin toimitusjohtajia, Chief Digital Officereita ja viestintäjohtajia. Maailma muuttuu koko ajan viestinnällisempään ja avoimempaan suuntaan, ja jokaisen sulkeutuneen päivän jälkeen olet taas yhden askeleen jäljessä kehityksestä.

Maassamme on yksinkertaisesti aivan liikaa alle sadan twiitin toimitusjohtajia, Chief Digital Officereita ja viestintäjohtajia.

Pohdin tähän syitä ja tutkin viime aikoina kohtaamiani ihmisiä ja heidän tekemistään. Kun rakkaus ja intohimo lajiin puuttuu, suoritus on yleensä keskinkertainen. Olen huomannut, että sosiaalisen median hyödyntämisessä se viimeinen ratkaiseva ponnistus jää saavuttamatta, koska monelta alan huipulta puuttuu tekemisessään tarvittava palo.

Kun intohimo tekemisestä puuttuu, todellinen konkreettinen muutos jää toteutumatta. Vakavin ongelma yritysten sosiaalisen median käytössä on siihen passiivisesti suhtautuvat johtajat. Kun ei uskalleta heittäytyä ja hyödyntää sosiaalista mediaa, myöskään omaa uskoa vahvistavaa positiivisten kokemusten kierrettä ei synny.

Toisin sanoen johtajille ja asiantuntijoille tarvitaan voimakkaampaa valmennusta ja motivointitoimenpiteitä. Kohtaamme joka päivä enemmän ja enemmän markkinointia, eikä keskinkertaisella suorituksella ikävä kyllä tässä ajassa pärjää.

Kuinka moni johtaja heittäytyy oikeasti epämukavuusalueelleen?

Moniko yritys tai sen johtaja on tyytyväinen semilaimeaan, keskivelttoon suoritukseen jollain toisella liiketoiminnan osa-alueella? Myynnissä? Liikevaihdossa? Brändiuudistuksessa? Asiakaspalvelussa tai IT-puolella?

Tuskin kukaan.

Kaikki liiketoimintaa edistävät toimenpiteet ja aktiviteetit vaativat työskentelytapojen todellista muutosta ja epämukavuusalueella viihtymistä. Johtajan kuten asiantuntijankin pitää ymmärtää, että hänen on viestittävä ja puhuttava omasta työstään. Myös uusissa sosiaalisissa kanavissa niihin luontevimmalla tavalla.

Johtajan kuten asiantuntijankin pitää ymmärtää, että hänen on viestittävä ja puhuttava omasta työstään. Myös uusissa sosiaalisissa kanavissa niihin luontevimmalla tavalla.

Kyse on hyvin pitkälle organisaatioiden sisällä piilevästä johtamishaasteesta. Emme vain yksinkertaisesti osaa johtaa sellaista toimintaa, jossa itsekin olemme vielä käynnistysasteella ja harjoittelemassa. Sosiaalisen median hyödyntäminen on monelle huipputason ammattilaiselle yhä vierasta. Epämukavuusalueelle ei uskalleta heittäytyä, koska pelätään sen vievän uskottavuutta muilta jo hyvin hallussa olevilta osaamisalueilta.

Mitään sosiaalisen median kanavaa ei kuitenkaan voi oppia ulkopuolelta tai käyttämättä sitä.

Esimerkillä johtamisen kulttuuri pahin este?

Suomalaisessa yrityskulttuurissa johtajuus on yhä vahvasti esimerkillä johtamista. Kun johtaja ei uskalla heittäytyä nykyaikaisen viestinnän kanaviin, ei sitä voi odottaa alaiseltakaan. Alaiselle on aina helpompaa kyseenalaistaa muutos, jos esimieskään ei koe asiaa niin tärkeäksi, että itse ottaisi uudet kanavat käyttöön.

Missä ovat ne suomalaiset organisaatiot, jotka voivat hyvillä mielin sanoa, että meillä yrityksen henkilöstön digitalisaatio on johdettu kehityskeskustelujen kautta, sitä seurataan viikkotasolla, yksilöitä motivoidaan ja työntekijälähettilyydestä jopa palkitaan?

Suomella on edessään tuottavuusloikkia, rakennemuutoksia ja asiakaspalvelun digitalisoitumista. Suurin mahdollisuus piilee kuitenkin ihmisissä ja asenteissa. Intohimo ja muutokseen rakastuminen on tällöin keskiössä. Ja johtajan on rakastuttava ja otettava intohimoloikka ensimmäisenä.

Suomella on edessään tuottavuusloikkia, rakennemuutoksia ja asiakaspalvelun digitalisoitumista. Suurin mahdollisuus piilee kuitenkin ihmisissä ja asenteissa.

Valion markkinointijohtaja Hanna Hiekkamies nosti hienosti yrityksen työntekijät esille Digitalist Networkin tapahtumassa: “Oma porukka on paras media.”

Työntekijälähettilyys ja muutoksen johtaminen on selvästi vaatinut sitä, että Valion toimitusjohtajan Annikka Hurmeen on pitänyt henkilökohtaisesti myös itse muuttua. Hän on asettanut tavoitteekseen twiitata vähintään kerran päivässä. Muutos ei ole vielä dramaattinen, eikä sillä vielä ansaita digitaalista mielipidejohtajuutta, mutta asenne ja esimerkki johtajalta on oikea.

Meidän pitää valmentaa yksilöt huipputasolle, kasvattaa avainasiantuntijoistamme ja johtajistamme värikkään rohkeita viestijöitä ja samaan aikaan koko yrityksen henkilöstöstä brändin sanansaattajia. Tämä jos joku vaatii intohimoa, johtamista ja esimerkkiä. Ja rakkautta lajiin.

comments powered by Disqus