Suomella on paljon toivoa

Miksi globaali terveysjätti GE päätti tulla Suomeen ja pystyttää tänne ison terveysohjelman? Tämä on esimerkki kysymyksestä, joka suomalaisten kannattaa kysyä itseltään synkkyyteen vajoamisen kynnyksellä. Suomella on monia hekumallisia mahdollisuuksia nousta tuhkasta. Yksi niistä on terveysala.

Se, että GE valitsi Suomen maaperäksi valtavalle kehittämishankkeelleen, kertoo siitä, että meillä on kansakuntana merkittäviä vahvuuksia ja osaamista. Myös biopankkien puolella löytyy paljon mahdollisuuksia. Suomalaisilla on uniikki perimä ja hyvin taltioitu data-aineisto ihmisten syntymästä heidän kuolemaansa asti. Tämä tarjoaa poikkeuksellisia mahdollisuuksia kenelle tahansa kehittäjälle.

Tiedän, että moni muukin yhtiö skannailee parhaillaan Suomea.

Suomen haasteena on nyt rakentaa terveystiedon toissijaista käyttöä koskeva lainsäädäntö fiksusti siten, että samanaikaisesti kun avaamme pelikentän, osaamme myös suojata omaamme. Suomalaispäättäjien täytyy ymmärtää, millainen tieto on suojaamisen arvoista.

Suomalaispäättäjien täytyy ymmärtää, millainen tieto on suojaamisen arvoista.

Esimerkiksi biopankkidatan pitää olla tarjolla niin tutkijoille kuin liiketoiminnan kehittäjille, jotka haluavat investoida Suomeen. Tämä on Suomelle kilpailuetu. Mutta ehtojen pitää täyttää turvallisuuden, eettisen, sosiaalisen sekä taloudellisen kestävyyden kriteerit. Kaikki tämä vaatii määrätietoista yhdessä sopimisen kulttuuria.

Samanlaisia isoja mahdollisuuksia Suomelle löytyy biotaloudesta tai clean techista. Älykkäät sähköverkot ovat yksi todella kiinnostava kehittämiskohde maassa, jossa meillä on etäluettavia mittareita suuri määrä jo valmiiksi.

Uuden kehittämisen alustoja löytyy siis Suomesta runsaasti. Lisäksi meillä on yhä edelleen paljon kuumaa osaamista.

Tällaisia tosiasioita on turha vähätellä. Mielestäni meillä on mahdollisuus voittaa monta peliä Suomesta käsin. Mutta siihen tarvitaan tietty määrä päätöksiä ja rohkeutta. Kukaan ei voi vain odottaa kotona, että menestys koputtaa kohta ovelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino & innovaatio -osaston ylijohtaja Ilona Lundström edustaa maan kuuminta dataosaajien kärkeä ja on yksi kahdeksasta Data Masters -ajatushautomoon kuuluvasta Suomen eturivin johtajasta.

Data Masters -ajatushautomo julkaisi marraskuussa 2016 oppaan siitä, miten data otetaan hyötykäyttöön liiketoiminnassa ja miten datalla oikeasti liiketoimintaa johdetaan. Oppaan ja ajatushautomon tuottaa Aller Media.