Sisällöntuottajan kultainen kolmio

Jos sisältösi ei tavoita lukijoita, et ole olemassa. Oikeilla askelilla digi antaa sisällöntuottajalle siivet.

Sisällöntuottajan tärkeimmät säännöt ovat kaikki kytköksissä toisiinsa. Kun nämä ovat syvällä sisällöntuottajan selkärangassa jokapäiväisessä työssä, onnistuminen on taattu. Eikä haittaa, jos ne jalkautuvat myös toimittajan työn avuksi.

Analytiikkapohjaisen sisällöntuottajan kolme tärkeintä sääntöä

1) Analysoi!

Analytiikka on tiivistettynä syy-seuraussuhde. Kun jotain tehdään, mitä tapahtuu?

Analytiikka ei ole mukana sisällöntuotannossa vain silloin, kun tarkastellaan jo julkaistun sisällön tuottamaa dataa. Analytiikan avulla suunnitellaan ne sisällöt, tuotetaan, pidetään hengissä ja kehitetään. Tämä metodi toimii kaikissa kanavissa: printissä, verkkosivustoilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kaikki kolme hyötyvät analytiikan tuntemisesta.

Analytiikka on kuin se entisajan lukijapalaute. Nätti postikortti, jossa on annettu risuja tai ruusuja lehdessä olleesta jutusta. Näitä kortteja per lehti ei varmaan satele lehtiin jätesäkeittäin. Eli toimitus tai toimittaja ei juuri koskaan saa mitään palautetta jutuistaan – varsinkaan sellaisella otannalla, että sen pohjalta voisi tehdä mitään analysointia.

Digissä analytiikan kautta jokainen lukija antaa sisällöllesi palautetta: kuka juttua on lukenut, mihin aikaan, mistä hän on juttuun tullut, miten pitkälle lukenut, onko hän klikannut vielä seuraavaan juttuun, kauanko hän on sisältöjä sivustollasi kuluttanut.

Mutu pois sisällöistä ja analytiikka osaksi jokaisen työntekijän arkea!

Tämän nykyaikaisen lukijapalautteen pohjalta voidaan hahmottaa olemassa olevien sisältöjen kokonaiskuva ja sanoa, mikä toimii ja mikä ei. Kun oppii muutamat tärkeät tunnusluvut, osaa vertailla, yhdistellä ja lukea niitä ja nähdä niiden välisen syy-seuraussuhteen sekä käyttää jonkintasoisesti jotain analytiikkaohjelmaa, kuten Google Analyticsia, pääsee jo pitkälle.

Mutu pois sisällöistä ja analytiikka osaksi jokaisen työntekijän arkea! Vain niin onnistuu.

2) Löydy!

Sisältöä ei ole, jos sitä ei kukaan löydä.

Facebookin rooli digisisältöjen sisäänheittäjänä on suuri. Varmasti on aika selvää, että Facebookiin nostettu sisältö elää keskimäärin muutaman vuorokauden. Sen jälkeen se kuolee. Tai sitten ei.

Varsinkin aikakauslehtitaloissa on potentiaalia tuottaa ajattomia, ikivihreitä sisältöjä, jotka tuovat hyvin hakukoneoptimoituna liikennettä sivustolle tasaisena peittona pitkään – jopa vuosia. Sitä varten pitää analysoida sivuston sisältöä ja kohderyhmää:

  • Millaisia sisältöjä sivustoltamme jo löytyy?
  • Ketkä sitä lukevat?
  • Millaisia sisältöjä meidän olemassa oleva lukijakuntamme ja vielä tavoittamaton yleisö haluavat lisää?
  • Millä sanoilla he hakevat sisältöä Googlesta?
  • Löytyykö meiltä jo lukijoiden googlaama sisältö? Kuinka sisältöä voi parantaa?
  • Jos ei löydy, tuotetaan sitä!

Näiden kysymysten vastausten perusteella tehdään SEO-suunnitelma: optimoidaan sisältö, seurataan sen kehitystä ja tuotetaan uutta sisältöä. Tämä vaatii oman sisällön ja kohderyhmän tuntemisen. Tällöin vastataan lukijan sisältötarpeeseen, ja näin löytää tarvitsemansa juuri oikealla hetkellä eikä sattumalta lehdestä tai sosiaalisesta mediasta.

3) Näy!

Tuotetaan sisältö, julkaistaan ja jäädään odottamaan, mitä tapahtuu. Vai lähteekö homma vasta siitä käyntiin?

Näkyvyydellä digissä on kaksi puolta kuin kolikolla ikään. Digiin hukkuu päivittäin äärettömät massat sisältöjä, erottuminen on haastavaa ja kaikki kilpailevat loppujen lopuksi samoista yleisöistä. Toisaalta se mahdollistaa sekä nopean että pitkäkestoisen näkyvyyden, kun osaa hyödyntää eri kanavia.

Analytiikan avulla sisällöntuottaja osaa paketoida sisältönsä juuri oikeanlaiseksi oikeassa kanavassa.

Tässä kohtaa analytiikka lyöttäytyy taas mukaan remmiin. Kun sisällöntuottaja analytiikan avulla tuntee yleisönsä: missä he ovat ja millaisia sisältöjä missäkin kanavassa kuluttavat, hän osaa paketoida sisältönsä juuri oikeanlaiseksi oikeassa kanavassa ja mahdollistaa näin mahdollisimman suuren näkyvyyden sisällölleen.

Esimerkki kolmesta kultaisesta säännöstä käytännössä:

1. Analytiikka osoittaa, että sivuston treeniaiheiset jutut vetävät. Tutkitaan analytiikkaa ja tehdään avainsanatutkimusta hakukoneoptimointia ajatellen. Huomataan, että sivustolla ei ole yhtään pepputreeniä. Mutta peppu on in, sitä meidän treeniaiheista jo valmiiksi kiinnostuneet ja potentiaaliset lukijat hakevat hakukoneista.

2. Kuinka tuotamme sisällön? Monikanavaisesti ja pitkäkestoisesti tietysti! Tehdään pepputreeni digiin ja printtiin. Laitetaan pepputreeni lehdessä kanteen, koska se analytiikan ja avainsanatutkimuksen perusteella kiinnostaa. Digissä pepputreeni tuotetaan videona ja artikkelina, molemmat optimoidaan ikivihreyttä ajatellen ja niitä levitetään eri kanavissa.

Kuinka tuotamme sisällön? Monikanavaisesti ja pitkäkestoisesti tietysti!

3. Koko ajan seurataan analytiikkaa: kuinka pepputreeni toimii Facebookissa? Miten pitkälle pepputreenivideota on katsottu Youtubessa? Onko sitä rummutettu jo muissa sosiaalisen median kanavissa? Miten sitä on luettu tai katseltu sivustolla?

4. Analytiikan pohjalta arvioidaan, kuinka onnistuttiin. Tulosten pohjalta palataan vaiheeseen yksi ja tuotetaan uusi timanttinen sisältö.

Kirjoittaja: analysoi, löydy ja näy. Tällöin olet onnistuneempi sisällöntuottaja.

Inka Ikonen on Allerin digin toimituspäällikkö. Pääpaino hänen työssään on journalistisissa sisällöissä, mutta hän hyödyntää näitä sääntöjä kaikissa digisisällöissä, kuten blogeissa ja sisältömarkkinoinnissa.

comments powered by Disqus