Satelliittidata kutkuttaa

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundströmin mukaan omien vahvuuksien löytäminen digimurroksessa on suomalaisyritysten elämän ja kuoleman kysymys.

”On tärkeää, että data puhuisi kaikille julkishallinnon päättäjille”, Ilona Lundström sanoo. Kuva: Annika Ketola

Suomalaisen yhteiskunnan taloudellinen alakulo on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström ei ole vaipunut epätoivoon. Hän näkee Suomessa tällä hetkellä paljon toiveita herättäviä mahdollisuuksia. Monet niistä liittyvät jollain tavalla älykkääseen datan hyödyntämiseen.

”Kurjistumisen puhe ei ole koko totuus. Samanaikaisesti potentiaali menestykseen on koko ajan läsnä.”

Lundström tietää suomalaisyritysten orastavista sekä meneillään olevista hankkeista paljon sellaista, mitä muut eivät. Hän työskenteli yhdeksän vuotta näköalapaikalla suomalaisyrityksiin Tekesin johtajana ja siirtyi TEMiin elokuussa.

Satelliittitiedon tuottaminen nanosatelliiteilla mahdollistaa myös sen käytön kokonaan uusille asiakkaille monilla uusilla tavoilla.

”Minua kutkuttaa tällä hetkellä moni asia. Yksi uusi, iso asia, jossa on tapahtumassa suuri murros, on satelliittitiedon hyödyntäminen. Tällä saralla tapahtuu maailmalla paljon, ja nyt Suomeen on tullut uusia startupeja, jotka ovat lähteneet ratkomaan satelliittitiedon tuottamista nanosatelliiteilla, mikä mahdollistaa myös sen käytön kokonaan uusille asiakkaille monilla uusilla tavoilla. Aalto-yliopistokin on ampumassa omaa satelliittiaan taivaalle. Tästä tulee uudet tiedon virrat, joita me emme ole aiemmin päässeet hyödyntämään.”

Must win battle

Liiketoiminnassa arvo syntyy nykyisin siellä, missä data ja ymmärrys sijaitsevat, eikä enää välttämättä siellä, missä on fyysisiä tuotteita. Kaikille toimialoille syntyy Lundströmin mukaan uusi datan ja analytiikan kerros, joka syö arvon alemmista arvoketjun osista.

”Siksi digitalisaatio, sen haltuun ottaminen ja meidän omien vahvuuksiemme löytäminen isossa murroksessa, on elämän ja kuoleman kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle”, Lundström sanoo.

Digitalisaatio on elämän ja kuoleman kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle.

”Ja jos suomalainen teollisuus ei löydä omaa osaamistaan tästä datakerroksesta, niin se tarkoittaa, että meidän tuottamien ratkaisujen lisäarvo on merkittävästi pienempi kuin se on ollut aikaisemmin.”

Nokian merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on ollut valtava, koska suomalaisyhtiö oli aikoinaan juuri oikeaan aikaan oikeassa, syntymässä olevassa liiketoiminnassa. Kommunikaation siirtyminen taskuun ja käteen sopivaksi oli tuolloin valtava mullistus. Nyt käsillä on seuraava murros, jossa yritysten ja organisaatioiden on löydettävä omat osaamisen vahvuutensa.

Big datan ja valtavien datamäärien hyödyntämisestä on puhuttu vuosia. Datan kerääminen ei kuitenkaan tuo yrityksille pelastusta, vaan sen älykäs soveltaminen ja hyödyntäminen ihmisten tarpeisiin.

Kyse ei ole siitä, haluammeko me, vaan että meidän täytyy

”Suomesta ei voi tuottaa kaikkia ratkaisuja, mutta meidän täytyy pystyä tuottamaan joitakin tarpeeksi kriittisiä, tärkeitä ja lisäarvoa tuottavia asioita maailmalle, että meitä kansakuntana tarvitaan. Muuten tipahdamme valtiona arvoketjussa alemmas, ja tämä taas ei tuota pitkän päälle hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä on meidän iso haasteemme. ”

”Kyse ei ole siitä, haluammeko me, vaan että meidän täytyy. ’Must win battle’, kuten Matti Alahuhta totesi.”

”Vaikka valtiolla on hirvittävä määrä tietoa, niin se ei tule missään vaiheessa koherentisti yhteen. Tämän vuoksi päätöksenteossa ei ole yhtenäistä data flow’ta, niin kuin yrityksissä on. Siksi pitää miettiä, mitä dataa eri lähteistä alkaa etsiä päätöksenteon tueksi. Mikä on Suomen valtion business intelligence silloin, kun me valmistelemme päätöksiä?” TEMin Ilona Lundström muistuttaa. Kuva: Annika Ketola

Data parantaa maailmaa

Yritysmaailmassa kaikki puhuvat datan hyödyntämisestä ja sillä johtamisesta. Mutta miten julkishallinto hyödyntää dataa?

Lundströmin mukaan yritykset ovat julkishallintoa pidemmällä siinä, miten hyvin ihmiset pystyvät seuraamaan henkilökohtaisen suorituksensa vaikutusta koko organisaation menestykseen.

”Miten oman työni vaikutuksesta mittari heilahtaa, ja siitä syntyy Suomelle jotain hyvää? Tällä tasolla julkishallinto ei vielä ole. Julkisissa virastoissa ja ministeriöissä on paljon erilaisia talotason mittareita. Leikin usein ajatuksella, että sama mittari skaalautuisi päätöksenteossa yksilötasolta organisaatiotasolle ja sieltä koko yhteiskunnan tasolle. Tässä on vielä tekemistä”, Lundström sanoo.

Olisi demokratian kannalta merkittävä asia, että kaikilla julkishallinnon päättäjillä olisi käytössään visualisoitua ja ymmärrettävässä muodossa olevaa dataa.

Julkishallinnossa on valtavasti tietoaineistoja ja exceleitä, mutta niistä on toistaiseksi vaikea saada irti kaikkea potentiaalia. Julkisessa päätöksenteossa niin eduskunnassa, kunnissa kuin maakunnissakin käytössä oleva data ei ole muotoiltu siten, että sitä olisi helppoa ja suoraviivaista hyödyntää päätöksenteossa.

”Näen, että olisi demokratian kannalta merkittävä asia, että kaikilla julkishallinnon päättäjillä olisi käytössään visualisoitua ja ymmärrettävässä muodossa olevaa dataa. Datasta löytyy kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta mielenkiintoisia mahdollisuuksia. ”

Nyt tieto ei vielä ole läpinäkyvää kaikille. Lundströmin mielestä julkishallinnossa pitäisi ottaa oppia Lean-ajattelusta. Lean-mallissa kaikilla työntekijöillä on tilannekuva edessään, dashboard siitä, missä porukkaa menee.

Tieto ei vielä ole läpinäkyvää kaikille.

”Olisi tärkeää, että se data oikeasti puhuisi kaikille.”

Lundströmin mukaan ennen kaikkea erilaisten tietolähteiden yhdistämisestä syntyy valtavasti mahdollisuuksia.

”Mielestäni datassa innostavinta on juuri maailman parantamisen näkökulma: mitä hyvää se mahdollistaa yhteiskunnalle?”

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on osa valtioneuvostoa. Ministeriön tehtävänä on rakentaa toimintaympäristö, jonka tavoitteena on tuottavuus, kasvu, työllisyys ja hyvinvointi. TEMissä on kaksi ministeriä, elinkeinoministeri sekä oikeus- ja työministeri. Elinkeinoministeri johtaa elinkeino-, innovaatio-, alue- sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström edustaa maan kuuminta dataosaajien kärkeä ja on yksi kahdeksasta Data Masters -ajatushautomoon kuuluvasta Suomen eturivin johtajasta.

Data Masters -ajatushautomo julkaisee marraskuussa 2016 oppaan siitä, miten data otetaan hyötykäyttöön liiketoiminnassa ja miten datalla oikeasti liiketoimintaa johdetaan. Oppaan ja ajatushautomon tuottaa Aller Media.