Oletko osaaja vielä viiden vuoden päästä?

Mitä ihmettä? Selvitys suomalaisten teknologiaosaamisesta on karua tekstiä”, ”Digitalisaatio aiheuttaa osaajapulan”, ”Vain yksi sadasta ICT-johtajasta osaa työnsä”. Muun muassa nämä hieman tarpeettomankin raflaavat otsikot uutisoivat eurooppalaisten ICT-ammattilaisten osaamistasosta.

Otsikkojen taustalla on Euroopan komission tilaama selvitys, jonka kyselytutkimukseen vastasi myös suomalaisia ICT-ammattilaisia. Tämän selvityksen mukaan suomalaisista ICT-ammattilaisista vain 22 prosentilla on työnkuvaansa vastaava osaaminen.

Tulokset olivat samansuuntaisia myös muualla Euroopassa, ja asiantuntijat arvioivatkin, että Euroopassa saattaa olla viiden vuoden päästä jopa 850 000 täyttämätöntä ICT-alan työpaikkaa. Kysyntä ja tarjonta ICT-alan työmarkkinoilla ei kohtaa, ja ongelma on vain kasvamaan päin.

ICT-ammattilaisista vain 22 prosentilla on työnkuvaansa vastaava osaaminen.

​

Kouluttautumisen ja osaamisen päivittämisen puolesta on helppo puhua alalla kuin alalla. Osaamisen tärkeydestä ovat samaa mieltä niin työnantajat kuin työntekijät. Kouluttautumalla saadaan oikeanlaista kilpailukykyistä osaamista, jota on helppo myydä eteenpäin asiakkaille.

Työntekijät puolestaan ovat tyytyväisempiä, kun heihin panostetaan ja heidän osaamisestaan pidetään huolta (IT-ura-tutkimus 2014). Ajantasaisesta osaamisesta on siis hyötyä niin työnantajan liiketoiminnalle kuin työntekijän omalle urakehitykselle.

Vaikka osaamisen tärkeydestä puhutaan ja ollaan samaa mieltä, todellisuus yrityksissä voi olla hyvinkin erilainen. Koulutus koetaan tärkeänä, mutta se on myös se osio budjetissa, josta on tiukan paikan tullessa helppo nipistää. Koulutukset ja sertifioinnit maksavat jo itsessään, mutta usein vielä isompi kustannus yritykselle on se aika, jonka asiantuntija on poissa tuottavasta työstä.

​

TIVIAn (Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry) IT-ura-tutkimuksesta käy ilmi, että yhä useammalle este kouluttautumiseen on oikeanlaisen koulutuksen puuttuminen markkinoilta. ICT-alan muuttuvassa ympäristössä ajan tasalla pitäisi pysyä niin asiantuntijoiden kuin koulutuksen tarjoajienkin.

Suomesta puhutaan edelleen usein korkean ICT-osaamisen maana, mutta tähän mielikuvaan ei pidä tuudittautua. Maailma ympärillä muuttuu nopeasti ja ne, jotka ovat parhaita osaajia tämän päivän tekniikassa, eivät ole sitä enää viiden vuoden päästä ilman halua ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.

Kouluttautumalla saadaan oikeanlaista kilpailukykyistä osaamista, jota on helppo myydä eteenpäin asiakkaille.