Näillä viidellä taidolla olet timanttia työmarkkinoilla

Työntekijän heittäytymiskyky on työmarkkinoilla kovaa valuttaa. Timanttinen ansioluettelo ja vuosien kokemus eivät riitä, jos et osaa yhdistää taitojasi ja kokemustasi jatkuvaan muutokseen. Muutostilanteen mahdollisuuksien hyödyntämiskyky ja muutoksessa luovimisen taito ovat tulevaisuuden työntekijän tärkeimpiä ominaisuuksia.

Kulutusta ennakoivien, automatisoitujen esineiden internet (Internet of Things, IoT), datan merkityksen kasvu, jatkuvasti kehittyvät viestintäteknologiat ja niiden vaikutus markkinoihin ovat saattaneet yritykset alasta riippumatta uuteen jatkuvan muutoksen tilaan, jossa staattinen laakereilla lepäily on poikkeus ja murros normiarkea.

Kehitys on jo täällä, ja parhaiten menestyvät ne, jotka osaavat toimia huomisen tavalla. Yrityksen selviytymiskyky jatkuvan muutoksen maailmassa riippuu liiketoimintamallin ja organisaatiorakenteiden joustavuuden lisäksi työntekijöiden sosiaalisesta kyvykkyydestä hahmottaa ja omaksua muutos osana ammatillisia vahvuuksiaan. Kun muutos on jatkuva prosessi, työntekijöiltä vaaditaan epämukavuusalueelle heittäytymistä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutumista enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kehitys on jo täällä ja parhaiten menestyvät ne, jotka osaavat toimia huomisen tavalla.

Tulevaisuudentutkija Markus Keränen 15/30 Research -tutkimustoimistosta on sanonut, että tulevaisuuteen ei varauduta järjestelmällisesti. Tulevaisuus vaan tulee ja siihen reagoidaan[1].

Kyse ei ole siis siitä, miten olemme kaiken tehneet aiemmin tai edes siitä, miten olemme varautuneet tulevaisuuteen – vaan siitä, miten kyvykkäitä olemme reagoimaan tulevaan, eli jatkuvasti muuttuvaan maailmaan, työkulttuuriin, toimintamalleihin ja rakenteisiin.

Muutoskykyä ei opi koulun penkillä, eikä välttämättä edes pitkän uran aikana. Muutoskyvykkyys kehittyy yleisimmin niille, jotka ovat yksityis- ja työelämässä sattumalta pudonneet tai heidät on heitetty kylmään veteen – ja jotka ovat omasta aloitteestaan oppineet uimaan tuossa jäähileitä kiiltävässä avannossa.

Kun muutos on jatkuva prosessi, työntekijöiltä vaaditaan epämukavuusalueelle heittäytymistä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutumista enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

1. Kyky käyttää aiemmin opittua

Muutosguruja ovat ne, jotka mestarin elkein heittäytyvät uuteen, epävarmaankin tilanteeseen ja luovivat tien menestykseen tavalla, jota ei ole aiemmin nähty. On eri asia takertua vanhaan, kuin hyödyntää vanhaa uusissa olosuhteissa.

Työurani aikana olen saanut kuulla erinäisiä selityksiä muutosmestareiden taustoista: On oltu onnettomuudessa, kärsitty henkilökohtainen konkurssi, sairastuttu tai kohdattu useamman läheisen menetys, läpikäyty kivulias avioero tai pitkäaikaistyöttömyyskierre.

Työelämässä menestyjät ovat niitä, jotka yksilöllisesti kykenevät heittäytymään muutokseen jatkuvasti ja turhia nurisematta. Heittäytymisen pitää olla tavoitehakuista ja omaehtoista, proaktiivista tai reaktiivista.

Muutoskyvykkyys on elämänkokemuksen, inhimillisen selviytymishalun ja uteliaisuuden summa. Erityisesti kriisit, ruuhkavuodet ja muut elämänkaaren tuomat haasteet opettavat kohtamaan muutosta ja pärjäämään uudessa tilanteessa. Aivan helppoa ei tämä avantouintikaan ole, sillä elämän muutokset eivät tuo liukuhihnaratkaisua, vaan asenteen, jolla pärjätä vaihtelevassa tilanteessa ja kriiseissä.

Muutoskyvykkyys on elämänkokemuksen, inhimillisen selviytymishalun ja uteliaisuuden summa.

2. Kyky toimia

Tehokkuuteen tähtäävässä liikemaailmassa on tavallista, että vuosibujdetti pienenee tai siltä vaaditaan jatkuvasti entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Moni halvaantuu vanhojen käytäntöjen menettämisestä ja budjetin riittämättömyydestä, kun säästöjä pitsi etsiä uudella ajattelulla ja konventioiden haastamisella. Kyse ei ole listamaisesta toimintojen karsimisesta vaan siitä ahaa-elämyksestä, miten voisi toimintoja tai kustannuksia yhdistämällä tai uusin ratkaisuin tuottaa sama hyöty vähemmällä.

Markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laiho kuvaa muutoskyvyttömiä ja epäonnistumisten lannistamia ammattilaisia Marmain blogissa[2] näin: ”Kun keskustelija painaa päänsä ja kuvaa muuttunutta markkinaa ja kansainvälistä kilpailua, voi olla varma että tuo henkilö ei tule muuttamaan pelin sääntöjä. Hän kuuluu siihen ihmisryhmään, joka voivottelee vesisadetta aamut ja itkeä tuhertaa elämän rankkuutta lopun päivää.”

Kyse ei ole parhaasta nillittäjästä, joka surkuttelullaan luo muutosta. Voittaja on se, joka selviytymisasenteella säilyttää kykynsä toimia muuttuvasta ympäristöstä huolimatta. Selviytyjä on oppinut kiinnittämään huomiota suuriin kokonaisuuksiin ja pitkäkantoiseen ajatteluun. Hän tietää ja tuntee lannistumisen tuskan, mutta on valmis myös ponnistamaan uudessa tilanteessa, uusin eväin, uuteen nousuun. Valittamisen ja nillittämisen sijaan motivoidutaan. Pikkuasiat eivät hätkähdytä, eivätkä laita vastustusmoodia päälle. Uuteen tilanteeseen suhtaudutaan nöyryydellä mutta voittajana.

Voittaja on se, joka selviytymisasenteella säilyttää kykynsä toimia muuttuvasta ympäristöstä huolimatta.

Kun ammattilainen on oppinut menettämään, supistamaan, säästämään ja tehostamaan, hän käyttää ongelmanratkaisuun niin henkilökohtaisella kuin ammatillisella tasolla resursseja säästeliäästi ja järjellä. Hän sopeutuu ja improvisoi. Hän priorisoi rohkeasti, eikä jää itkemään ja kerjäämään myötätuntoa toisilta. Kyse ei ole siitä, miten tehtiin asiat eilen – vaan siitä, miten ne voitaisiin tehdä tänään.

3. Kyky käyttää työkaluja

Kolmas muutoskyvyn kannalta tärkeä taito on kyky käyttää työkaluja. Osaammeko esimerkiksi käyttää teknologiaa tehokkaasti, vai tuhlaammeko sen parissa aikaa turhaan säätöön?

On turha lähteä ylittämään aavikkoa hevosilla, jos vieressä lepäilee kamelilauma. Kyse on oman työn johtamistaidoista: taidosta karsia turha ja hyödyntää tehokkaimmat tärpit. Useimmiten menestyjillä on herkkyyttä ja taitoa arvioida sekä analysoida resurssien käyttöä ennalta, eikä aina kantapään kautta.

Jos haluan esimerkiksi parantaa tiedotusta, myyntiä tai asiakaspalvelua, teen sen tarkasti suunnitelluin täsmäiskuin tietyissä kanavissa, tietyin toimenpitein tai viestein, enkä tuhlaa siihen jokaista kanavaa tai käytä jokaista tekemisen tapaa.

Teknologiaa voi syyttää monesta, mutta menestyjä tietää, että voittoa ei saavuteta ilman uusia ajattelu- ja käyttötapoja. Tämä totuus koskee myös saatavilla olevia resursseja. Jos nyt valittu ei toimi, pitää kyetä helposti siirtymään toisenlaisten teknologioiden, sovellusten tai resurssien käyttäjäksi, eikä jäädä murehtimaan sitä vaivaa, joka ensimmäisen ratkaisun rakentamiseen ja opetteluun tuhlaantuu.

Useimmiten menestyjillä on herkkyyttä ja taitoa arvioida sekä analysoida resurssien käyttöä ennalta, eikä aina kantapään kautta.

4. Kyky kehittyä

Omat resurssinsa pitää jakaa oikein itsensä ja liiketoiminnan kehittymisen lokeroihin, mutta myös tuloksekkaaseen tekemiseen. Pelkkä itsensä kehittäminen ei auta organisaatiota tekemään voittoa.

Toisaalta keskittyminen pelkkään liiketoiminnan kehittämiseen imee omat taidot helposti nollatasolle. Muutos ei ole liukuhihnamainen prosessi, joka voidaan aina hoitaa samalla tavalla kuin edellinen muutos. Kyse on siitä, että keksit huomenna paremman, nopeamman tai tehokkaamman tavan tehdä saman kuin tänään, etkä jää makaamaan lumeen.

Apuna omien bisnestaitojen kehityksessä toimivat ulkoiset ärsykkeet, kuten muuttuva tilanne ja alan kehittyminen, seminaarit ja tapahtumat, mutta myös se, miten osaat yhdistää kehittymisesi ja olemassa olevan kokemuksesi ympärilläsi olevien muiden kehittyvien, muutostilanteeseen joustavasti sopeutuvien ammattilaisten kanssa.

Kyse on siitä, että keksit huomenna paremman, nopeamman tai tehokkaamman tavan tehdä saman kuin tänään, etkä jää makaamaan lumeen.

Olet itsesi johtaja, mutta älä silti haali itsellesi oman ammattitaitosi tonttia, sillä silloin et voi jalostaa ideoita muiden kanssa. Ole valmis hylkäämään tutut toimintakaavat ja tavat työskennellä. Heittäydy vuorovaikutukseen ja hyödynnä ympärilläsi olevaa osaamista.

Usein kolme ihmistä saa puolessa tunnissa enemmän aikaiseksi, kuin saisit yksin 1,5 tunnissa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että tieto yhdistyy ja jalostuu vuorovaikutuksessa. Toisaalta on tärkeää pitää mielessä yhteinen tavoite, ettei kallisarvoista aikaa käytetä jauhamiseen.

Yksisuuntaisin meilein, tarkasti ajastetuin puheenvuoroin, pitkälle koordinoiduin työnkuluin ja tarkasti hallinnoidun oman tontin ja osaamisen avuin ei synny uutta. Tällaisessa kehyksessä suojelet laput silmillä omaa tekemistäsi ja taitoasi, eikä uutta synnyttävää yhteentörmäystä tapahdu.

Usein kolme ihmistä saa puolessa tunnissa enemmän aikaiseksi, kuin saisit yksin 1,5 tunnissa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että tieto yhdistyy ja jalostuu vuorovaikutuksessa.

5. Kyky heittäytyä

Teknologisesta murroksesta on puhuttu jo vuosia, jopa vuosikymmeniä. Harva muistaa enää sitä, että nykytiedon varassa olemme ottaneet vasta promillen kokoisen harppauksen kohti tulevaisuutta, uutta tapaa ajatella, tehdä, työskennellä ja elää. Eli esineiden internet mahdollistaa automaation äärimmilleen, kun parametrit arvioivat kulutuksemme, toiveemme ja arkemme. Tämän uskotaan mullistavan perinteiset liiketoimintakuviot ja elämisen[3]. Nykyinen hype on vasta alkusoittoa.

Työ on lähestulkoon kaikilla aloilla muuttunut merkittävästi 50 viime vuoden aikana. Nykyteknologian aiheuttama jatkuvaa hype jopa hieman haittaa kehitystä, sillä kuvittelemme muutostahdin pysyvän nykyisellään tiedostamatta sitä, miltä tie näyttää seuraavan mutkan takana. Kehitys on eksponentiaalista, jota inhimillinen käsityskyky viilaa välillä pahasti linssiin.

Lopulta siis kyse ei ole lasipallosta, johon katsomme nähdäksemme miten hyppiä liiketoimintamuutoksissa huomenna, vaan yksilöllisestä heittäytymiskyvystä. Ja heittäytymistähän on se, millä otteella toimimme ja otamme vastaan huomista.