Miten valmentaa tulevaisuuden työntekijät työhön, jota ei vielä ole?

Keinoäly, digitaalinen disruptio ja yhdessä tekemisen kulttuuri värittävät vahvasti tulevaisuuden työelämää.

Pauli Aalto-Setälä istuu moottoripyörän päällä katsoen hymyillen eteenpäin, taustalla kauempana alhaalla näkyvää metsää ja vaaleaa taivasta.

Aloitin tänä syksynä Turun yliopistossa työelämäprofessorina keskittyen digitaalisen transformaation aiheuttamaan muutokseen työssä ja bisneksessä. Tehtävä on ainutlaatuisesti jaettu humanistisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun kesken.

Perjantaisin opetan ja opin uutta, viimeksi valeuutistutkimusta, kulttuurihistoriaa ja yritysten mukautumista teknologian murrokseen. Tiede pelastaa maailman, koska sen täytyy.

Samalla olen miettinyt, mihin opiskelijamme lopulta valmistuvat. Tänä keväänä Turun yliopistoon pyrki 18 994 hakijaa. Hakijamäärä nousi 10%, ja sillä suorituksella pääsee heittämällä maan toiseksi suosituimmaksi yliopistoksi. Turun korkeakouluissa opiskelee 40 000 opiskelijaa. Etäisyydessä häämöttäviä ammattinimikkeitä on yli 150.

Koulutammeko nuoria myös oppimaan rohkeasti sellaistakin, mitä ei ole vielä edes olemassa?

Koulutuksen imu on siis kunnossa, mutta löytyykö kaikille opiskelijoille tulevaisuudessa työpaikka? Koulutammeko nuoria myös oppimaan rohkeasti sellaistakin, mitä ei ole vielä edes olemassa?

Veikkaukseni on, että 30–40% tämän päivän töistä siirtyy tulevaisuudessa robottien tai ainakin algoritmin hoidettavaksi. Tähän johtaa 3 megatrendiä:

1) Keinoäly

IBM:n Watson on jo miljardiin ihmiseen yhteydessä. Rohkeimpien arvioiden mukaan Watsonin kyky tunnistaa esimerkiksi melanooma lähestyy jo 95%:ttä. Aiemmat ohjelmat ovat yltäneet korkeintaan 50%:n varmuuteen.

Kun koneet kommunikoivat keskenään enemmän kuin ihmiset, miten käy humanismin?

Terveydenhuollon, liikenteen, kaupan ja median keskeisinä muutostoimijoina tulevat olemaan algoritmit ja automatiikka. Kun koneet kommunikoivat keskenään enemmän kuin ihmiset, miten käy humanismin? Miten ratkaista näillä uusilla työkaluilla tähän asti mahdottomat ongelmat?

Opiskelijoille AI (artificial intelligence) tulee olemaan apuäly, ei keinoäly. Apuäly helpottaa ja nopeuttaa asiantuntijatyötä.

2) Digitaalinen disruptio

Digitaalinen disruptio korvaa vanhan liiketoiminnan hyödyntäen törkeästi digitaalisuutta ja kuluttajakäyttäytymisen muutosta. Maailman suurimmat yhtiöt ovat jo teknologiayrityksiä, kuten Alphabet, Facebook, Amazon ja Apple. Ennustukseni on, että tulevaisuudessa kaikki yhtiöt ovat enemmän tai vähemmän teknologiayrityksiä. Parhaat ovat platformeja, ekosysteemejä.

Kiinnostavaa on, miten keskisuuret yhtiöt onnistuvat ottamaan huomioon teknologian kehityksen, luovat sillä uutta liiketoimintaa, nopeuttavat uuden kehitystä ja uskaltavat luopua vanhasta.

Olen työskennellyt tanskalaisessa yhtiössä jo 8 vuotta. Tanskassa on 188 robottia 10 000 työntekijää kohti, enemmän kuin missään muualla. Samalla Tanskassa on syntynyt uusia työpaikkoja enemmän kuin niitä on kadonnut. Robotisaatio vei 100 000 työpaikkaa ja toi tilalle 150 000 uutta. Uutta lainsäädäntöä ja koulutusta mahdollistaa myös sikäläinen SAK eli LO (Landsorganisationen i Danmark).

Montako yritystä on jäljellä 5 vuoden päästä? Mitä uusia on noussut tilalle? Mitä ne tekevät?

Viimeisen 30 vuoden aikana Fortune 500 -yrityksistä 90% on kadonnut kokonaan. Turussa on nyt noin 20 000 yritystä. Montako on jäljellä 5 vuoden päästä? Mitä uusia on noussut tilalle? Mitä ne tekevät? Mikä on alueen yritysten digitalisoitumisaste? Kuinka monen yrityksen organisoitumisessa kuullaan seuraavan sukupolven ajatuksia ja toiveita jo tänään?

3) Tiimityötä tukeva kulttuuri 

Kompleksisessa tulevaisuudessa tiimityötaidot ovat kaiken keskiössä. Enää ei riitä, että kerromme tekevämme yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä, saati yritysten sisällä, vaan meidän on opittava työskentelemään yhdessä. Yhteistyötä tehdään komiteoissa, yhdessä työskennellään niissä kaupungeissa ja työpaikoissa, jotka jäävät jäljelle.

Tulevaisuuden työpaikassa on huikea erilaisuuden, kansallisuuksien ja koulutusten kirjo.

Z-sukupolvi vaatii saman johtamiskokemuksen mobiilisti kuin livenä. Tulevaisuuden työpaikassa on huikea erilaisuuden, kansallisuuksien ja koulutusten kirjo. Nuorille kannattaa antaa paitsi puheenvuoro myös valtaa.

Uudet opit kannattaa imeä niin yrityksiltä kuin korkeakouluilta, ja avata ovet myös maailmalle. Digitaalisesti rajoja ei ole ollut enää 20 vuoteen.

Pauli Aalto-Setälä on Turun kauppakorkeakoulun ja humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori ja tanskalaisen Aller Median Suomen yhtiöiden toimitusjohtaja.