Mikä erottaa sisältömarkkinoinnin journalismista?

Hyvä journalisti ei automaattisesti ole hyvä sisältömarkkinoija. Vaikka sisältömarkkinoijat voivat monessa ottaa oppia journalistien kiistatta kovasta ammattitaidosta, totuuden esiin kaivamisesta ja rohkeudesta, kyseessä on kaksi lähes täysin erilaista ilmiötä. Keskeisimmät erot löytyvät tavoitteesta, sisällöntuottamisen organisoinnista ja onnistumisen mittaamisesta.

Sisältömarkkinoinnin tavoite on myydä yrityksen osaamista ja tuotteita tarkoin valituille asiakassegmenteille. Sisällöissä osoitetaan ymmärrystä omien asiakkaiden liiketoiminnasta ja kerrotaan, miten tuotteista ja palveluista saadaan tässä ympäristössä paras hyöty irti tai miten asiakkaat voivat yrityksen avulla valmistautua kunkin toimialan ajankohtaisiin tai tulossa oleviin muutoksiin.

Sisältömarkkinoinnin tavoite on myydä yrityksen osaamista ja tuotteita tarkoin valituille asiakassegmenteille.

Sisältömarkkinointi ei ole objektiivista tiedonvälittämistä vaan yrityksen strategian kautta johdettua vaikuttamista potentiaalisiin sekä nykyisiin asiakkaisiin. Se on tavoitteellista verkostojen ja kohderyhmien kasvattamista ja kohderyhmiin kuuluvien ohjaamista kohti haluttua toimenpidettä eli asiakassuhteen syntymistä ja ruokkimista. Silti se on rehellistä ja avointa. Huijarit paljastuvat nopeasti. Ja todistetusti hyvät sisältömarkkinointisisällöt voivat avata ovet myös journalistiseen mediaan.

Sisältömarkkinoinnin tuotannon organisointi on erilainen kuin journalismin. Sisältömarkkinoinniksi käsitettävät sisällöt tuotetaan yhteistyössä yrityksen johdon, myynnin, asiantuntijoiden ja markkinoinnin kanssa. Tulipalokiirettä ei ole, vaan juttujen tekoon käytetään tarvittava aika.

Sisältömarkkinointi on tavoitteellista verkostojen ja kohderyhmien kasvattamista ja kohderyhmiin kuuluvien ohjaamista kohti haluttua toimenpidettä eli asiakassuhteen syntymistä ja ruokkimista. Silti se on rehellistä ja avointa. Huijarit paljastuvat nopeasti.

 

Jutut rakennetaan myyntiargumentaatioon perustuen, koska niiden tehtävä on ylittää asiakkaan ostamisen esteet ja houkutella asiakasta lähemmäksi yritystä. Kirjoittajan mielipiteet tai taustat eivät sisältöön vaikuta eikä kirjoittajan statuksella ole väliä, sillä kaikki juttuun haastatellut pääsevät tarkistamaan tekstin ja asianomaisten haluamat muutokset tehdään sisältöön aina ennen julkaisua. Lopuksi, sisällön laajuuteen ei ole yleispätevää ohjetta tai palstamillimetritilaa tai muuta määrällistä sääntöä – sisältö on sen laajuinen kuin aihealueen esiin tuominen sitä vaatii.

Koska sisältömarkkinoinnin tavoite on myydä, sen onnistumista myös mitataan myynnin mittareilla. Tuotteesta riippuen onnistuminen voidaan mitata suoraan myyntiluvuilla tai onnistumisena halutun kohderyhmän koon kasvattamisessa, entistä laadukkaampien potentiaalien kiinnittämistä keskusteluihin, suorana neuvotteluiden edistämisen tukena tai olemassa olevien asiakkaiden uusintaostoina.

Sisältömarkkinointia ei siis mitata pelkästään näkyvyydellä, kävijämäärillä tai viraaliudella – vaikka nämäkin toki kertovat onnistumisesta omaa kieltään ja ovat osa mittaristoa. Sisältömarkkinoija on lisäksi aina kiinnostunut – ei vain yksittäisestä sisällöstä – vaan sisältöä kuluttavan henkilön saamasta kävijäkokemuksesta ja sen parantamisesta.

Sisältömarkkinoija on lisäksi aina kiinnostunut – ei vain yksittäisestä sisällöstä – vaan sisältöä kuluttavan henkilön saamasta kävijäkokemuksesta ja sen parantamisesta.

Edellämainituista syistä sisältömarkkinointi eroaa keskeisesti journalismista. Molemmilla on oma tärkeä paikkansa niin yrityksen menestyksen rakentamisessa kuin kansallisen että kansainvälisen itsetunnon rakentamisessa.

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Differon toimitusjohtaja Katri Tannin kanssa.

comments powered by Disqus