Levitätkö ympärillesi rauhaa vai paniikkia?

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Entäpä jaettu suru, paha olo tai stressi? Jokainen viestii ympärilleen sanojen lisäksi sillä, miten käyttäytyy eri tilanteissa. Käyttäytymistä ohjaavat omat arvot ja asenteet sekä ajattelu. Räikein, mutta samalla tunnistettavin esimerkki asioihin suhtautumisesta ja etenemistä määrittelevitä ajattelutavoista on jako ongelmakeskeiseen ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

Ongelmakeskeinen ajattelu ja toimintamalli tarkoittaa huomion keskittymistä haasteisiin, riskeihin, epäonnistumisiin ja esteisiin. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarkoittaa maalin pitämistä jatkuvasti mielessä ja keskittymistä jo otettuihin edistysaskeliin, mahdollisuuksiin sekä vahvuuksiin.

Ongelmakeskeinen ajattelu tuppaa ruokkimaan itseään, jolloin on mahdollista saada aikaiseksi negatiivinen kierre, joka vain jatkuu ja jatkuu. Kun kiinnitämme jatkuvasti huomiota vain negatiivisiin asioihin, se johtaa helposti a) siihen, että emme itse edes huomaa onnistumisia tai iloisia ja positiivisia asioita. Toisaalta seuraamuksena voi syntyä tilanne, jossa sanallinen ja sanaton viestintämme levittää tätä samaa alakuloa myös ympärillä oleviin ihmisiin heitä kohdatessamme.

Ongelmakeskeinen ajattelu tuppaa ruokkimaan itseään, jolloin on mahdollista saada aikaiseksi negatiivinen kierre, joka vain jatkuu ja jatkuu.

Vaikka ajattelumallit voidaan jakaa ongelmakeskeiseen ja ratkaisukeskeiseen, olisi hullua väittää myös ihmisten jakautuvan jompaankumpaan kategoriaan. Aiempi kysymys oli siis kompa: jokainen meistä kykenee sekä ongelmakeskeiseen että ratkaisukeskeiseen ajatteluun.

Ratkaisukeskeinen ajattelu sen sijaan ei tarkoita mitään yltiöpositiivista "kaikki on hyvin, ei tässä mitään ongelmaa ole" -puppua, vaan nimenomaan huomion pitämistä onnistumisen mahdollisuudessa.

Ajattelutapojen eroa on verrattu esimerkiksi aloittelijaan ja huipputason golffariin: Kun aloittelija lyö pallonsa metsään ja vuorossa on lyönti puiden keskeltä takaisin väylälle puiden välistä, hokee hän usein itselleen "älä lyö puuhun, älä lyö puuhun". Huipputason golffari ajattelee "lyön tuosta välistä". Myönnettäköön, osaamisella lienee tässä suurempi vaikutus onnistumisprosenttiin, mutta aloittelija ei ainakaan nosta seuraavan lyönnin todennäköisyyttä epäonnistuneen lyönnin jälkeen kiroiltuaan ja heiteltyään mailoja.

Kun aloittelija lyö pallonsa metsään ja vuorossa on lyönti puiden keskeltä takaisin väylälle puiden välistä, hokee hän usein itselleen "älä lyö puuhun, älä lyö puuhun". Huipputason golffari ajattelee "lyön tuosta välistä".

Esimerkin voimalla

Tässä kohtaa moni golfaava lukija ajattelee, että kylläpä noita ongelmakeskeisiä ja mailoja heitteleviä golffareita on näkynyt monessakin lähdössä, mutta eipä ole minun peliini vaikuttanut. Ei varmasti usein, mutta entäpä, kun kyseessä on kilpailu ja kaikki samassa lähdössä olevat pyrkivät kohti samaa päämäärää eli voittoa tai vähintään hyvää sijoitusta?

Siis kuten silloin, kun ongelmakeskeinen ajattelu onkin osa oman tiimin tai osaston arkea. Esimerkin voima on suuri, ja varsinkin esimiesasemassa olevien käyttäytymistä seurataan usein tarkkaan. Mitä, jos se onkin projektipäällikkö, esimies tai johtaja, joka käyttäytyy ja viestii negatiivisia asioita korostaen? Kuinka uskottavalta projektin aikataulu tuntuu, jos projektipäällikkö tuntuu olevan jatkuvasti paniikissa?

Kuvitellaan tilanne, jossa myyntijohtaja käy viikottain myyjien kanssa läpi luvut, jotka näyttävät huonolta. Pääviesti sanoissa ja käyttäytymisessä on se, että huonosti menee. Tavoitteita ei saavuteta tällä menolla. Minkälaisia tunteita ja ajatuksia tämä herättää myyjissä?

Oletko kierteessä?

Pienen mutta rehellisen itsetutkiskelun jälkeen pystyn valitettavasti nimeämään ongelmakeskeisiä hetkiä myös omasta lähimenneisyydestäni. Toisaalta voin lohduttautua sillä, että tarkkailemalla tietoisesti omaa ajatteluani ja käyttäytymistäni eri tilanteissa pystyn tunnistamaan orastavan ongelmakeskeisyyskierteen, ja kääntämään sen takaisin parempaan suuntaan. Ja jatkossa myös pitämään itseni ratkaisukeskeisellä puolella.

Tutkimusten mukaan positiivisten asioiden suhde negatiivisiin, esimerkiksi palautteen muodossa,  tulee olla viiden tai jopa seitsemän suhde yhteen, jotta yhteisvaikutus on neutraali. Yksikin negatiivinen viesti vaatii siis jo aika monta positiivista kumoamaan vaikutuksen. Tuntuu aika synkältä.

Yksikin negatiivinen viesti vaatii siis jo aika monta positiivista kumoamaan vaikutuksen. Tuntuu aika synkältä.

Onneksemme myös ratkaisukeskeisessä ajattelussa voidaan ajautua kierteiseen - positiiviseen sellaiseen. Kiinnittämällä huomioita ensin tietoisesti positiivisiin asioihin, ratkaisumahdollisuuksiin ja vahvuuksiin niitä alkaa nähdä ympärillään myös tiedostamatta.

Tietoisen tekemisen kautta se vaikuttaa omaan viestintään ja käyttäytymiseen kohtaamisissa ja sitä kautta se voi levitä myös muihin. Erityisesti esimiehille ja johtajille, mutta myös kaikille muillekin työyhteisön jäsenille tämä on tärkeä, mutta onneksi tietoinen valinta. Kohdistatko sinä ajatuksesi ja energiasi ongelmiin vai ratkaisuihin?

Kiinnittämällä huomioita ensin tietoisesti positiivisiin asioihin, ratkaisumahdollisuuksiin ja vahvuuksiin niitä alkaa nähdä ympärillään myös tiedostamatta.