Googlen Eero Korhonen listaa digitrendejä: tekoäly, data ja maksavat asiakkaat

Miltä digibisnes näyttää näköalapaikalta, Googlen Lontoon-toimipisteestä käsin? Waun toimitus kysyi 3 kysymystä Googlen toimialajohtajalta Eero Korhoselta, joka katselee aitiopaikalta eurooppalaisia uutismaailman digi-innovaatioita.

Kaksoisvalottunut kuva, jossa taustalla Lontoon pilvenpiirtäjiä ja kaupunkikuvaa, ja päällä mobiililaitetta mietiskelevästi tutkiva, mustaan t-paitaan pukeutunut henkilö ja vaalean, pyöreän pöydän kulmaa.

Mitä trendejä näet tällä hetkellä alallasi?

Tekoäly uutishuoneissa

Teknologian näkökulmasta on helppo sanoa, että koneoppimisen hyödyntäminen on erittäin nopeassa kasvussa uutishuoneissa. Hyödyt ovat ilmeisiä. Luovan työn – tekstien, kuvien, videoiden, äänen – tuloksena syntyy valtavasti dataa. Dataa syntyy runsaasti myös asiakkaiden käyttäessä sisältöä.

Tekoälytyökalut auttavat nopeasti tunnistamaan kuvioita, joita voi hyödyntää sisällön tuotannossa, sisällön suosittelussa, tilausten myynnissä ja mainonnan kohdentamisessa.

Luonnollista kieltä ymmärtävät teknologiat

Luonnollista kieltä tottelevien älykkäiden laitteiden, kuten Google Homen, käyttö yleistyy kodeissa erittäin nopeasti. Oma perheenikin jäi heti koukkuun helppoonkäyttöiseen laitteeseen.

Eri medialaitteet on kytketty sisäverkkoon ja käyttäjä voi pyytää järjestelmää toistamaan viimeiset uutiset äänenä haluamassaan huoneessa tai valitsemassaan ruudussa. Monet suurten kielialueiden kustantajat tarjoavat sisältöä puhetta ymmärtäville laitteille.

Luonnollista kieltä tottelevien älykkäiden laitteiden käyttö yleistyy kodeissa erittäin nopeasti.

Tekoälyhahmo katsoo eteenpäin ja sen peilikuva heijastuu vastaan, kuvan alalaidassa digitaalisten yhteyksien verkostoa.

Digitilaukset nousussa

Kuluttajien kasvanut halukkuus maksaa digitaalisesta sisällöstä on erittäin positiivinen trendi. Kuluttajakäyttäytymisen muutosta ovat olleet ajamassa ensisijaisesti Spotifyn ja Netflixin kaltaiset palvelut.

Viime viikolla kerroimme, että Google kehittää yhteistyössä lukuisten kustantajien kanssa työkaluja, joilla tehostetaan potentiaalisten tilaajien tunnistamista kustantajien omilla sivuilla ja yksinkertaistetaan itse tilaus- ja maksuprosessia. Olennaista on tehdä tilaaminen mahdollisimman helpoksi.

Kuluttajien kasvanut halukkuus maksaa digitaalisesta sisällöstä on erittäin positiivinen trendi.

Luottamus uutisiin

Pidän luottamuksen laskua uutisiin erittäin huolestuttavana trendinä. Olemme rahoittaneet 2 vuotta Santa Clara Universityn vetämää The Trust Project -hanketta, jonka tavoitteena on sekä tunnistaa että hyödyntää indikaattoreita, jotka osoittavat artikkelin ja lähteen luotettavuutta. Toivon tämän hankkeen omalta osaltaan tuovan apua luottamuksen palauttamiseen.

Internet kasvaa edelleen

Euroopassa verkon käyttö tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta on erittäin tärkeä muistaa, että vasta noin puolet ihmiskunnasta on internetin piirissä. Kasvu tapahtuu erityisesti sekä Aasiassa että Afrikassa, ja tämä tulee vaikuttamaan siihen, kuinka mekin jatkossa käytämme nettiä.

Kaksoisvalotettu kuva, jossa pohjalla suurkaupunki ja päällä läpinäkyvänä henkilö, jolla toisessa kädessä matkapuhelin ja toisessa kynä, pöydällä edessä kannettava tietokone.

Miten näet digimedian rahoituksen suuntaukset tällä hetkellä?

Media tarvitsee tukijaloikseen vahvat kuluttaja- ja mainostuotot. Tämän opin kokeneemmiltani aloittaessani median parissa kohta parikymmentä vuotta sitten, ja uskon siihen edellen.

Jossain vaiheessa luotettiin ehkä liikaa pelkkiin mainostuottoihin, mikä samalla johti siihen, että kuluttajan käyttökokemukseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota.

Nyt on toisin – huomio on jälleen käyttökokemuksessa, ja edelläkävijät tekevät kaikkensa, jotta kuluttaja on tyytyväinen.

Pelkkä sisältö ei riitä, kaiken pitää toimia moitteettomasti. Rima on korkealla, koska käyttökokemusta ja saatua lisäarvoa verrataan kotimaisten kilpailijoiden lisäksi New York Timesin, Spotifyn, Netflixin, Googlen ja Facebookin kaltaisiin kansainvälisiin toimijoihin. Uutisten paikallisesta luonteesta huolimatta vertailukohteet voivat tulla mistä vain – kisassa pärjäävät lopulta vain ne, jotka ovat todella hyviä.

Pelkkä sisältö ei riitä, kaiken pitää toimia moitteettomasti.

Työskentelet Digital News Initiative -hankkeen parissa, jolla rahoitetaan digijournalismin kehityshankkeita ja niihin liittyviä teknologiainnovaatioita Euroopassa. Millaiset teemat korostuvat hakemuksissa tällä hetkellä? Miten suomalaiset innovaatiot pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa?

Koneoppiminen ja tekoäly ovat kasvussa sekä datajournalismi kaikissa muodoissaan.

Viimeisellä hakukierroksella faktantarkastus ja työkalut valeuutisia vastaan ovat olleet kasvussa, koska teemasta tuli viime vuonna erittäin ajankohtainen.

Suomessa perusasiat innovaatiotoimintaan ovat kunnossa. Reutersin Digital News Report -tutkimuksen mukaan luottamus uutisiin ja valmius maksaa digitaalisesta sisällöstä on korkealla. Luottamuksen osalta Suomi on itse asiassa kärjessä.

Kaksoisvalotettu kuva, jossa taustalla suurkaupunkia ilmasta kuvattuna ja päällä työpöydän reunalla tabletteja, joilla näkyvää dataa tutkii henkilö matkapuhelin kädessään.

Digiuutishankkeissa koneoppiminen ja tekoäly ovat kasvussa sekä datajournalismi kaikissa muodoissaan.

Myös World Economic Forumin kilpailukykylistauksessa Suomi on aivan kärjen tuntumassa, ja yksittäisenä indikaattorina meillä on kärkipaikka yritysten mahdollisuudessa hyödyntää viimeisimpiä teknologioita.

PISA-tutkimus osoittaa, että Suomen koulutusjärjestelmä on edelleen huippua. Peruskoulujen lisäksi korkeakoulut tuovat markkinoille luovaa, kaupallista ja teknillistä huippuosaamista. Tässä on pakko sanoa, että olen henkilökohtaisesti huolissani, kuinka tieteellisen tutkimuksen ja tieteentekijöiden luotettavuutta on ajoittain kyseenalaistettu. Toimialasta riippumatta tieteellä on merkittävä rooli uuden menestyksen luomisessa. Kaiken lisäksi olemme 3. sijalla kansainvälisessä sananvapauslistauksessa.

Toimintaympäristö Suomessa on siis mitä parhain – sekä turvallinen että jossain määrin ennalta-arvattava. Tämä on hyvä pohja, mutta pitää myös muistaa, että usein innovaatioihin ajavat toimintaympäristön haasteet ja niukkuus. Ennalta-arvattavuus ja turvallisuus voivatkin kääntyä riskitekijöiksi, jotka hidastavat liikkeellelähtöä ja pahimassa tapauksessa jättävät loistoideat pöytälaatikkoon homehtumaan.

Vuosikymmennessä yrittäjähenkisyydestä on tullut suoranainen buumi Suomessa. Isoilla yrityksillä on resurssit, mutta ne eivät korvaa innovaatioiden kaupallistamiseen tarvittavaa tahtoa ja omistajuutta.

Jos jotain toisin Suomeen, niin ehkäpä juuri pienten ja uudenlaisten mediayritysten yhteenliittymän.

Tällä viikolla kuulimme uutisia kovien nimien perustamasta uudesta digimediasta, eli kyllä Suomessa tapahtuu koko ajan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomesta puuttuu uutisstartupien yhteisö, joka tukee ja sparraa jäseniään. Tanskassa tällaiset pienet toimijat ovat löyhästi järjestäytyneet Prauda-nimisen yhdistyksen ympärille. Prauda järjestää aktiivisesti keskustelutilaisuuksia ja suurempia tapahtumia, joissa tekijät ja näkijät vaihtavat ajatuksia.

Peliteollisuus on osoittanut, että toimialaklustereilla on suuri merkitys siinä, kuinka suomalainen osaaminen voidaan koko toimialan mittakaavassa kansainvälistää. Jos jotain toisin Suomeen, niin ehkäpä juuri pienten ja uudenlaisten mediayritysten yhteenliittymän.

Eero Korhonen lähikuvassa ulkona takki päällä, taustalla tumman vihreitä ja rusehtavia puita, aurinko paistaa viistosti.

Eero Korhonen, Head of Partnership Solutions / News & Publishers, työskentelee Googlella Lontossa Digital News Initiative -hankkeen parissa. Hankkeella tuetaan eurooppalaisia teknologiainnovaatioita, joilla voidaan tehdä laadukkaampaa journalismia. 

Lue lisää:

Aller Median tytäryhtiö Data Refinery sai Googlen Digital News Initiative -hankkeelta rahoitusta datan visualisointityökalun kehittämiseen kesällä 2017.