Kolme valttia työelämän murroksessa onnistumiseen

Digimurros ulottuu yritysten strategiaan ja päätöksentekoon mutta myös työelämän prosesseihin ja itse työn tekijöihin. Modernissa digiyhteiskunnassa työntekijöiden on osattava yhdistää tietoa ja ratkaisuja verkostojensa kanssa, mutta toisaalta on myös hallittava kasvavaa tietotulvaa ja osattava keskittyä olennaiseen.

Työtä pystytään automatisoimaan nykyään yhä pidemmälle, mikä korostaa asiantuntijuuden merkitystä työelämässä. Kyky oman työn organisointiin ja kommunikaatio muiden ihmisten kanssa nousee entistä tärkeämpään rooliin.

Digitalisoituneessa maailmassa pärjää osaaja, joka kykenee hyödyntämään omaa ja muiden osaamista monipuolisesti ja tarvittaessa mukautumaan erilaisiin rooleihin.

Miten sitten onnistua digiajan työelämässä? Näitä kolmea osa-aluetta kehittämällä pääset jo pitkälle.

1. Itseohjautuvuus

Organisaatioiden rakenne muuttuu matalammaksi, jolloin yksittäisen ihmisen osa päätöksenteossa kasvaa. Teknologia mahdollistaa asioiden tekemisen entistä paremmin ja nopeammin, eikä byrokraattisille päätöksentekoprosesseille ole aikaa.

Turha kontrolli sammuttaa innovatiivisen ajattelun, jota itseohjautuvalla työskentelytavalla nimenomaan tavoitellaan. Itseohjautuvuus edellyttää organisaatioita antamaan työntekijöille vapautta, ja vapaus työntekijältä vastuunkantoa oman työn johtamisesta.

Itsensä johtamisen avainsanana on motivaatio. Kiinnostavankin työn tekemisestä voi toisinaan olla vaikea innostua. Onnistuakseen työssä ihmisen tulee itse inspiroitua työn tekemisestä. Tämä on mahdollista sisäistämällä kokonaisuus, jonka vuoksi työn tekeminen on merkityksellistä.

Itsensä johtamisen avainsanana on motivaatio.

Viikoittaisten seurantalomakkeiden täyttäminen voi kenestä tahansa tuntua ärsyttävältä rutiinihommalta. Jos tekijä kuitenkin sisäistää, että seurannan avulla on johto voi ymmärtää tekemistä ja resursoida sitä, on exceleiden täyttäminenkin mielekkäämpää.

Modernissa työelämässä oman osaamispohjan tarvitsee olla entistä kattavampi. Jokaisen työelämässä olevan – tittelistä ja asemasta riippumatta – pitää olla aktiivinen oman osaamisensa päivittämisessä ja oppimistarpeiden määrittämisessä.

Ei siis kannata jäädä odottelemaan, että työnantajan taholta tarjotaan lisäkoulutusta, vaan olla aktiivinen ja pitää huoli, että osaaminen pysyy oma-aloitteisesti ajan tasalla.

2. Itseymmärrys

Digitaalinen aikakausi tuo monen eteen haasteen, joka aiemmin on ollut vain johtajien ja yrittäjien ongelmana: Työn ja vapaa-ajan välisen rajan vetäminen vaikeutuu. Yhä useammin työ ei vaadi tiettyä fyysista paikkaa työn tekemiseen, jolloin sääntö siitä, milloin on ”lähtenyt töistä” voi hämärtyä.

Rajojen hämärtyminen voi aiheuttaa myös mielenhallintaan liittyviä haasteita, mikä ilmenee stressinä tai ahdistuksena. Jos varsinaista työpaikkaa ja -aikaa ei ole, voi olla hankalaa määritellä, milloin voi antaa itselleen luvan unohtaa työasiat ja keskittyä pelkästään muihin asioihin. Työelämässä onnistumisen edellytyksenä on, että työ on tasapainossa muiden elämän osa-alueiden kanssa.

Työelämässä onnistumisen edellytyksenä on, että työ on tasapainossa muiden elämän osa-alueiden kanssa.

Moderni työelämä lisää jokaisen omaa vastuuta etsiä ja löytää itselleen paras tapa tehdä työtä. On siis selvitettävä ja ymmärrettävä, missä ja miten pystyy parhaiten keskittymään ja olla tuotteliain. On ymmärrettävä esimerkiksi sitä, millaisia taukoja työssä tarvitsee ja mikä on itselle paras työympäristö minkäkin työn tekemiseen.

Toisaalta myös omien arvojen ymmärtäminen on olennaista: onko tärkeää, että työt jätetään taka-alalle iltaisin ja viikonloppuisin ja pyhitetään aika perheelle ja ystäville? Kuinka korkealla työ on omalla arvoasteikolla ylitse muiden – koetaanko tärkeäksi jatkuvasti tietää mitä työmaalla tapahtuu ja olla reagoimassa tarvittaessa työhön liittyviin asioihin?

On itse selvitettävä ja ymmärrettävä, missä ja miten pystyy parhaiten keskittymään ja olemaan tuotteliaimmillaan.

3. Muiden ymmärtäminen

Parhaiten sopivien toimintamallien etsiminen on olennaista, mutta myös muiden ihmisten erilaisten tapojen, ajatusmallien ja arvojen ymmärtäminen on kokonaisuuden kannalta tärkeää.

Jokainen työelämässä tekee töitä enemmän tai vähemmän vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jatkossa vuorovaikutuksen merkitys vain kasvaa. Kun mekaaninen työ korvaantuu automaatiolla, ovat asiantuntijatyö ja ihmisten väliset kohtaamiset yhä suuremmassa roolissa.

Jatkossa vuorovaikutuksen merkitys vain kasvaa.

Kaikissa vuorovaikutustilanteissa, oli kyse sitten työyhteisöstä, asiakkaista, toimittajista tai mistä tahansa sidosryhmistä, on tultava toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Nykyajan ammattilaisen on myös mukauduttava erilaisiin tapoihin työskennellä ja toimia työelämässä.

Työelämän muutoksen myötä jokaisella asiantuntijalla on mahdollisuus järjestää työ omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tällaisessa työympäristössä onnistuminen edellyttää sopeutumiskykyä toisten työtapoihin sekä muiden arvostamista ja hyväksymistä.

Edellä mainitut asiat voivat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta toisille ne aiheuttavat enemmän haastetta. Työelämä on muutoksessa: yritysten ja työntekijöiden on muutokseen sopeuduttava.

Muuttuva työympäristö on kuitenkin ensisijaisesti mahdollisuus, joka antaa jokaiselle vapauden löytää oma itselle parhaiten toimiva tapa työn tekemiseen.

Lue lisää: Digitaalisen aikakauden työelämän muutosta ja sen vaikutusta työntekijöihin on tutkinut mm. Ellen Ernst Kosek artikkelissaan Managing Work Life Boundaries in the Digital Age .