Johtaja, oletko somen rintamakarkuri vai sankari?

Kirjoitin taannoin erämökkijohtajista ja digitaaliseen isolaatioon jättäytyvistä mielipidejohtajista, jotka eivät halua ottaa heille kuuluvaa ilmatilaa haltuunsa. Aiheesta jäi vielä paljon sanottavaa.

Vaikuttajaviestintä tänä päivänä on vapaaehtoista. Voit kertoa saavutuksista vanhaan tyyliin kabineteissa ja uskoa pienyrittäjän legendaariseen “puskaradioon”. On kuitenkin myös toinen vaihtoehto: tartut digitalisaation härkää sarvista ja alat viestiä. Kasvat mielipidejohtajaksi. Vaikuttajaksi. Mediaksi.

Elämme keskellä niin valtavaa markkinoinnin muutosta, että on ymmärrettävän helppoa pelätä ja pitkittää heittäytymistä. Muutoksen trendi myllertää meren tuolla puolen. Aikaisempien merkkien perusteella trendit löytävät ennen pitkää tänne meillekin, ja jo nyt löytyy vaikuttajia, jotka ovat tarttuneet niihin välineisiin, joilla yleisön parhaiten tavoittaa.

​

Jo nyt löytyy vaikuttajia, jotka ovat tarttuneet niihin välineisiin, joilla yleisön parhaiten tavoittaa.

Dinglen hallituksen puheenjohtaja ja Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä on yksi niistä johtajista, jotka käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti vaikuttamisen välineenä. Erityisesti Twitter-tilillään Aalto-Setälä välittää informaatiota ja herättelee keskustelua ajankohtaisista, omalle yleisölleen tärkeistä aiheista. Kysyessäni syitä sille, miksi juuri sosiaalinen media on valikoitunut hänen välineekseen vaikuttaa, Pauli korosti kolmea keskeistä näkökulmaa:

  1. Johtaminen on viestintää. Käytän kaikkia mahdollisia kanavia johtaakseni tiedolla, innostuksella ja arvostuksella, kehumalla (retwiittaamalla) ja dialogilla.
  2. Toimialamme on murroksessa. Haluan kuulla ensimmäisenä mitä alalla tapahtuu ja keskustella parhaiden kanssa uusimmista trendeistä ja testauksista uutta etsiessämme ja strategiaa tarkentaessamme.
  3. Uskon avoimuuteen ja vapaaseen sanaan. Ikävätkin asiat sanon suoraan, jotta tosiasiat ovat tiedossa. Parasta viestinnässä on innostuksen levittäminen ja onnistumisten monistaminen.

Allekirjoitan kaikki Aalto-Setälän teesit. Analytiikan mukaan Pauli saa Twitterissä viesteilleen noin 300 000 näyttökertaa kuukaudessa, ja hän hyödyntää sen hyvin.

Twitter on Suomessa vielä marginaalinen väline, mutta siitä on nopeasti tullut oleellinen johtajan viestintäkanava. Hjallis Harkimo totesi jonkin aikaa sitten omassa talk show’ssaan, että joutui vanhaan aikaan soittamaan 30:lle toimittajalle, että sai viestinsä läpi. Kun hänellä nykyään on sanottavaa, jokainen twiitti ylittää mediakynnyksen, jos hän niin haluaa.

Yrityksestä tulee media. Asiantuntijasta tulee media.

Olemme vain muutaman vuoden päässä siitä, kun yritykset tuottavat parempia sisältöjä digitaalisiin kanaviin, kuin perinteiset mediatalot. Tässä mullistuksessa toimitusjohtajasta tulee päätoimittaja sille medialle, minkä hän henkilökohtaisesti muodostaa. Yksilöt, henkilöbrändit ja asiantuntijat syövät jatkossa persoonattoman yrityksen näkyvyyden aamupalaksi.

Yksilöt, henkilöbrändit ja asiantuntijat syövät jatkossa persoonattoman yrityksen näkyvyyden aamupalaksi.

Mikä on johtajan rooli tässä uudessa asetelmassa? Miten tässä roolissa johdetaan ja käännetään henkilökohtaiset näkyvyydet yrityksen yhtenäiseksi näkyvyydeksi?

​

Kaikista yritysten avainasiantuntijoista kasvaa jatkossa yksittäisiä pieniä medioita. He alkavat viestiä ajatuksiaan, joko kannustettuna tai kannustamatta. Työntekijälähettilyys on valtava voimavara yritykselle. Olennaiset kysymykset johtajalle kuuluvat:

- Tunnistatko vaikuttajalähettiläät?

- Kasvatatko heitä?

- Palkitsetko heidät?

Johtajat, jotka vetävät nimet alle strategiapapereihin ja tavoitteisiin sekä ajavat henkilöstönsä digitalisaatioon, mutta eivät itse suostu itse olemaan edelläkävijöitä, ovat rintamakarkureita. Esimerkillisen johtajan tunnusmerkkeihin ei kuulu pelko uudesta. Esimerkillinen johtaja on itse eturivissä näyttämässä, miten muutosta hallitaan.

Työntekijälähettilyys on valtava voimavara yritykselle. Olennaiset kysymykset johtajalle kuuluvat: Tunnistatko vaikuttajalähettiläät? Kasvatatko heitä? Palkitsetko heidät?

Hupparihörhönä paremmin tunnettu Sami Kuusela tiivisti artikkelissaan erinomaisesti: “Suomi-pomoa some ei kiinnosta". Ja se on noloa.

Maailma tulee olemaan jatkossa koko ajan avoimempi. Se tulee sisältämään digitaalista viestintää - ja paljon. Skypeä, hypeä, twiittii, feissii, snäppii, voi kuka ties ja mitä. Sanotaan, että markkinointi viestinnällistyy ja viestintä markkinoinnillistuu.

Edellinen kirjoitukseni päättyi Marimekon esimerkillisen digijohtajan Mika Ihamuotilan twiittiin. Siihen on hyvä päättää uudelleen:

"Miksi mentori on vanhempi kuin mentoroitava? Digitaalinen aika murtaa tämän käsityksen. Moni 55-vuotias pomo tarvitsee 30-vuotiaan mentorin."

Pomo, tarvitsetko sinä mentorin?

Jarkko Sjöman - @j_sjoman