Surkea tiedotus tuhoaa lupaavimmankin tuotteen tai brändin

Ammattimaisen tiedottamisen rooli on korostunut sosiaalisen median aikakaudella. Toimittajat saavat kymmeniä tiedotteita päivittäin. Niistä monikaan ei päädy toimittajan edustaman median julkaisemaksi. Miksi?

Kyse ei ole niinkään sähköpostiin lähetettyjen tiedotteiden määrästä vaan laadusta. Valitettavan monissa tiedotteissa on paljon kielioppivirheitä, erikoisia sanajärjestyksiä ja mediaa ajatellen huonoja sitaatteja.

Usein toimittajana joudun kirjoittamaan tiedotteen lähes kokonaan uudestaan, koska alkuperäinen viesti ei ole julkaisukelpoinen. Joihinkin verkkojulkaisuihin etenkin musiikkitähtien puhekieliset sitaatit saattavat sopia, mutta yleensä vastaavanlaiset sitaatit eivät tuo itse tiedotteeseen mitään lisää. Tällaisessa tilanteessa toimittaja joutuu kirjoittamaan sitaatit uudelleen, koska ne on muutettava järkevään kirjoitettuun muotoon.

Usein toimittajana joudun kirjoittamaan tiedotteen lähes kokonaan uudestaan, koska alkuperäinen viesti ei ole julkaisukelpoinen.

Sosiaalinen media on tärkeä osa tiedottajan työtä, ja siksi siihen tulee suhtautua vakavasti. Vaikka some on ihmisten verbaalinen ja kuvallinen leikkikenttä, on se yritykselle tärkeä osa bisnestä.

Liian usein isojen yritysten sosiaalisen median postaukset on kirjoitettu huonosti. Kokonaisuudessaan huonosti kirjoitetut tiedotteet tai some-postaukset tuhoavat lupaavimmankin brändin uskottavuuden.

Liian usein isojen yritysten sosiaalisen median postaukset on kirjoitettu huonosti.

Ketä tiedottajat oikein palvelevat?

Yksi kielioppiakin suurempi ongelma on se, että tiedottajia ja muita PR-ihmisiä on ajoittain todella vaikea saada kiinni puhelimitse tai edes sähköpostitse. Toimittaja tarvitsee lisätietoja tai haluaa pyytää haastattelun asian tiimoilta, mutta kukaan ei reagoi yhteydenottoihin millään tavalla.

Tiedottajia ja muita PR-ihmisiä on ajoittain todella vaikea saada kiinni puhelimitse tai edes sähköpostitse.

Monen yhteisön tai yrityksen viestintä ei myöskään osaa palvella tarpeeksi toimitustyötä ennakoiden. Tehdään tiedote, koska se pitää tehdä, ei siten että se oikeasti palvelisi mediaa tiedotustyökaluna oikeaan aikaan ja oikealla näkökulmalla.

Edellä mainittu tapahtuma korostui omassa työssäni etenkin Euroviisujen aikaan. Suomea viisuissa edustanut Sandhja järjesti epäonnisen semifinaalin jälkeen lehdistötilaisuuden Tukholmassa olleille toimittajille, mutta Suomen viisudelegaatio ei välittänyt yhtäkään kommenttia Tukholman ulkopuolella olleille median edustajille.

Suomen viisudelegaatio ei välittänyt yhtäkään kommenttia Tukholman ulkopuolella olleille median edustajille.

Vielä muutama vuosi sitten Ylen edustaja lähetti halukkaille toimittajille tekstiviestinä viisukilpailijan kommentit heti esityksen jälkeen ja tulosten selvittyä. Tänä vuonna kommentteihin liittyneeseen sähköpostikyselyyn ei edes vastattu.Tämä sai minut pohtimaan tiedottajien roolia. Ketä tiedottajat oikein palvelevat ja millä perusteilla?

Tiedottajalla ja yrityksen viestinnällä on merkittävä rooli tuotteen ja brändin sanansaattajana. Heidän tehtävänään on antaa yrityksen tuotteiden tai palvelujen kannalta olennaista, ajankohtaista tietoa medialle. Kun toimitukset saavat oikeaa tietoa, oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa, media voi kertoa suurelle yleisölle asioiden oikeasta tolasta kanavakohtaisessa muodossa. Jos tiedottaja ei huomioi median toimintatapoja, aikatauluja tai kiinnostusta, ei yrityksen tai yhteisön mediatyö voi olla tuloksellista.

Tiedottajalla on merkittävä rooli tuotteen ja brändin sanansaattajana.

Huono tiedottaminen kääntyy loppujen lopuksi brändiä vastaan. Vaikka yritykset, artistit ja urheilijat pystyvät kertomaan asioista nopeasti sosiaalisen median välityksellä, on medialla edelleen tärkeä rooli brändin tunnettavuutta ajatellen.

Jos brändillä ei ole suurelle yleisölle nykyaikaisissa digitaalisissa kanavissa aktiivisesti viestivää keulakuvaa, ei tärkeä viesti tavoita ehkä koskaan muita kuin jo brändiin sitoutuneita kuluttajia. Esimerkiksi potentiaaliset brändistä kiinnostuneet kuluttajat jäävät helposti tavoittamatta. Tässä tilanteessa medialla on merkittävä rooli viestinviejänä ja tiedottajalla brändin sanansaattajana.

Jos brändillä ei ole suurelle yleisölle nykyaikaisissa digitaalisissa kanavissa aktiivisesti viestivää keulakuvaa, ei tärkeä viesti tavoita ehkä koskaan muita kuin jo brändiin sitoutuneita kuluttajia.

Jos tiedottaminen ja informaation jakaminen ovat hakoteillä, on koko brändi matkalla alaspäin. Toimittaja janoaa tietoa. Kun tietoa ei saa, jää moni mielenkiintoinen tuote tai brändi ilman ansaitsemaansa näkyvyyttä ja tunnustusta.

Kun tiedotus epäonnistuu oikeasti kärsijänä ei ole vain media ja toimitukset, vaan juuri se suuri yleisö, joka tietoa ansaitsee ja janoaa. Tiedottamisen kompastumisesta kärsii siis juuri se samainen suuri yleisö, jonka tietoisuuteen kaikki yritykset brändinsä, tuotteensa ja palvelunsa haluaisivat.

comments powered by Disqus