Datan ostaja, valitsethan lähteesi eettisesti?

Datan kerääminen ja kaupallistaminen on erittäin OK, mutta vain silloin, kun siihen on kysytty lähdedatan tuottajalta lupa. Pohdi näitä 3 asiaa datamarkkinoilla.

Liikemies katsoo suurennuslasin läpi kameraan.

Kuka dataa tarjoaa?

Julkaisijat tekevät paljon töitä saadakseen kuluttajat viihtymään medioidensa parissa. Median kuluttamisesta syntyy online-maailmassa kahta liiketoiminnallisesti merkittävää hyödykettä: online-inventaaria, jota voidaan kaupallistaa mainostajille, sekä dataa, jonka avulla sisältöjä voidaan räätälöidä ja kehittää vastaamaan entistä paremmin niihin kohdistuvaa kysyntää.

Nykyisin tätä dataa voidaan kaupallistaa myös irrallaan mediasta, minkä jotkut uskovat olevan uusi merkittävä liiketoimintamahdollisuus mediamurroksen pyörteessä.

Datatietoisuuden ja sen käyttöasteen kasvaessa kasvaa myös kilpailu.

Mediat hyödyntävät dataansa markkinoinnissa ja palveluidensa kehityksessä yhä monipuolisemmin. Datatietoisuuden ja sen käyttöasteen kasvaessa kasvaa kuitenkin myös kilpailu. Markkinalla onkin nyt kärjistetysti ajateltuna tarjolla kahdenlaista dataa.

Toinen on niiden dataa, jotka ovat tuottaneet mediasisältöjä ja keränneet sekä jalostaneet niitä kuluttavien käyttäjien kiinnostusdatan jatkohyödynnettävään muotoon. Toinen data taas sellaisten toimijoiden dataa, jotka ovat keränneet datansa aivan samoilta sivustoilta, ilman sisällöntuotannollista työtä tai niiden omistusta. Jälkimmäisten data on usein huomattavasti edullisempaa.

Bisnesnainen tutkii suurennuslasilla dataa mobiililaitteesta.

Tuleeko data markkinoiden harmaalta alueelta?

Julkaisijan sivustolle on mahdollista päästä esimerkiksi yhteistyötä tekevän mainosverkoston kautta, joka kaupallistaa osan julkaisijan mainosinventaarista ja jolla on siihen näin ollen pääsy. Datan kerääjä ostaa mainosverkostolta kampanjan, jolloin se saa lähetettyä julkaisijan sivustolle mainoksen.

Mainokseen on tällaisessa tapauksessa lisätty koodin pätkä (eli scripti tai tagi), joka kerää sivuston kävijöiden käyttäytymisdataa ja lähettää sen takaisin koodin omistavalle taholle. Tietokoneissa esiintyvät haittaohjelmat voidaan asettaa osittain samaan kategoriaan. Myös ne asentuvat käyttäjän tietämättä tämän järjestelmään ja keräävät dataa lähettääkseen sen edelleen johonkin palveluun.

Datankeräystagit on mahdollista havaita ja estää.

Tällaiset datankeräystagit on kuitenkin mahdollista havaita ja estää. Tunnetuimmat tagit voidaan paljastaa esimerkiksi selaimeen asennettavan Ghostery-lisäosan avulla. Julkaisijoilla on tukenaan usein myös mainonnanhallintajärjestelmä, jonka teknologia estää osaltaan ei-haluttujen tietojen keräämisen. Suurempi haaste onkin sitten selvittää, mitä datankeräystagit keräävät.

Käsi pitelee suurennuslasia.

Mikä on eettistä datan myyntiä?

Datamarkkinaa olisikin nyt hyvä tutkailla eettisesti. Mitkä ovat niitä tahoja, joilla on tarvittavat elementit tehdäkseen asiat oikein ja laadukkaasti?

Iso osa datan kaupallisesta arvosta valuu toimijoille, joille se ei lähtökohtaisesti kuulu.

Tarkastelun alle on hyvä laittaa myös osittain vanhentuneet sopimukset. Onko niissä kohta, joka mahdollistaa yhteistyökumppanin kaupallistavan keräämäänsä dataa ei-toivotusti? Iso osa julkaisijoiden tuottaman datan kaupallisesta arvosta valuu toimijoille, joille se ei lähtökohtaisesti kuulu.

Datan kerääminen ja kaupallistaminen on erittäin OK, mutta vain silloin, kun siihen on kysytty lähdedatan tuottajalta lupa.