Data-ajan lääkäri on lähdekriitikko

Terveydenhuolto datamaailmassa on paljon aiempaa kokonaisvaltaisempaa. Yksilön vastuun ja motivaation merkitys korostuvat. Tätä mieltä on Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Hoffström.

Minna Hoffström Lääkärikeskus Aavan ulko-oven edessä.
Kuvat: Pasi Murto

Lääkärikeskus Aava Kampin vastaanottoaulassa odottaa yllätys: musta kiiltävä sähköflyygeli. Soitin ei ole esillä vain koristeena. Joka torstai ammattipianisti istahtaa sen ääreen ja ilahduttaa asiakkaita soitollaan. Toki asiakkaat itsekin saavat musisoida.

Terveydenhuoltoalalla eivät ole uudistuneet pelkät aulatilat. Lisääntyvä datan määrä ja datan alati kehittyvä hyödyntäminen muuttavat alaa vauhdilla. Erilaiset virtuaali- ja etäpalvelut ovat jo osa Aavankin arkea. Terveydenhoitoalalla on aina hyödynnetty dataa, mutta ennen saatavilla oleva data oli pirstoutuneempaa ja analysoitava data kliinisempää.

Paljon asioita voi hoitaa virtuaalisesti niin, että potilaan elämä aidosti sujuvoituu.

”Digitalisaatio sinänsä ei vielä ole ratkaisu asioihin. Kehittynyttä analytiikkaa pitää osata hyödyntää oikeisiin asioihin, viedä prosesseihin, toimintaan ja palvelunkehitykseen asti. Näin hoito nopeutuu ja pallottelu eri lääkäreiden ja asiantuntijoiden välillä vähenee. Paljon asioita voi hoitaa virtuaalisesti niin, että potilaan elämä aidosti sujuvoituu”, Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Hoffström sanoo.

Hänen mukaansa etävastaanotto on hyvä esimerkki siitä, miten prosessit virtaviivaistuvat ja perinteisten kivijalkakäyntien rinnalle on kehittynyt yksinkertaisempia virtuaalisia palveluprosesseja, joissa joitain työvaiheita on jäänyt kokonaan pois.

”Vielä vuosi sitten etävastaanotot olivat asiakkaille melko vieraita, mutta nyt he ovat viimeisen vuoden aikana selvästi alkaneet kokea ne omakseen.”

Data muuttaa terveydenhuollon kokonaisvaltaisemmaksi

Terveydenhuollossa kysytään yhä useammin, miten sairauksia voisi ennaltaehkäistä. Reaktiivisuus jää taka-alalle. Terveydenhuolto ja sairaanhoito muuttuvat datavaltaisessa maailmassa ylipäätään kokonaisvaltaisemmaksi.

Lääkärikeskus Aavan toimintafilosofia perustuu elämän tasapainoon. Elämäntasapaino-ajattelussa hyödynnetään dataa, mutta huomioidaan myös mitattavien asioiden taustalla olevia asioita, kuten turvallisuus, merkityksellinen tekeminen, kuormitustekijät ja voimavarat.

”Tavoitteenamme on olla yhä enemmän ihmisten apuna ja kumppanina arjessa, ei vain silloin kun ihminen sairastuu. Rakennamme ekosysteemiä, jonka tuottaman tiedon avulla pystymme tehokkaampaan hoidon ennakointiin ja sitä kautta toimimaan entistä paremmin terveyden navigaattorina”, Hoffström kiteyttää.

Hänen mukaansa lääkärin roolikin muuttuu tulevaisuudessa. Asiakkaat tietävät jo nyt paljon asioita itsestään ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

Data-aika tekee lääkäreistä enemmän lähdekriitikkoja.

”Asiakas tulee jatkossa valmistautuneempana vastaanotolle oman datansa kanssa ja on jo ehkä muodostanut oman arvionsa tilanteestaan. Tämä edellyttää lääkäriltä uudenlaisia toimintatapoja. Perustyö lääkärillä ei muutu, mutta tapa tehdä työtä muuttuu. Lääkäristä tulee enemmän lähdekriitikko. Asiantuntijan roolin rinnalle nousee vahvasti konsultatiivinen rooli. Tämä edellyttää kommunikaatiolta paljon.”

Suomi vie kehitystä

Kansalaiset ovat viime vuosiin asti eläneet sen tosiasian kanssa, ettei heistä kertyvä potilastieto ole tallentunut samaan paikkaan. Esimerkiksi rokotustietoa on ollut vaikea löytää.

Julkisella puolella tehtyjen tutkimusten tulokset eivät ole näkyneet yksityispuolen toimijoilla ja päinvastoin. Tieto siirtyi aiemmin manuaalisesti esimerkiksi postitse tai faxilla. Potilastieto on tallennettu lukuisiin eri järjestelmiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tämän lisäksi erilaista dataa, kuten markkinointi-, myynti- ja some-dataa, on kerääntynyt myös muihin lähteisiin.

Minna Hoffström nojaa Lääkärikeskus Aavan aulan flyygeliin. Taustalla seinällä taulu, jossa sinisen veden pinnalle heijastuu valkoisia pilviä.
Minna Hoffströmin mukaan terveyden- ja sairaanhoito muuttuu data-aikana paljon aiempaa kokonaisvaltaisemmaksi ja edellyttää eri asiantuntijoiden välillä entistä tiiviimpää yhteistyötä. ”Esimerkiksi työterveyshuollossa työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työpsykologi ja työfysioterapeutti muodostavat moniammatillisen tiimin”, Hoffström kuvailee.

Nyt valoa tunnelin päässä näkyy selkeästi. Viime aikoina julkinen sektori ja yksityiset terveysalan yritykset ovat astuneet jättiloikkia julkisen ja yksityisen puolen terveysdatan yhdistämisessä. Kantapalvelut ovat esimerkki siitä, että tieto yksityisen sekä julkisen terveydenhuollon käynneistä ja tuloksista tallentuu jo samaan paikkaan, historiadataa sieltä ei tosin löydy.

Aava oli ensimmäinen yksityinen lääkärikeskus, joka liittyi Kantaan. Eri organisaatiorajat ylittävä yhteistyö helpottuu jatkuvasti. Meneillään olevat sote-kokeilut ovat kuitenkin Hoffströmin mukaan myös osoittaneet, että helppo palapeli julkisen ja yksityisen terveysdatan yhdistäminen ei välttämättä ole.

”Tämä on ollut hyvä askel eteenpäin. Ja kehitystä tapahtuu koko ajan.”

Suomi on terveydenhuoltoalalla yksi edelläkävijämaista. Siihen meidän pitää uskoa ja panostaa. Potentiaalia vientituotteeksi löytyy huikeasti.

Yksityisen terveydenhuollon rooli on Hoffströmin mielestä muokata palvelua ennakoivampaan ja keskustelevampaan moodiin. Suomi ylipäätään kulkee hänen mukaansa etujoukoissa terveysalalla datan ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä.

”Olemme edelläkävijöitä ja siihen meidän pitää uskoa ja panostaa. Kulkea rinta rottingilla. Potentiaalia vientituotteiksi löytyy myös huikeasti”, Hoffström sanoo.

Data poistaa mutun markkinoinnista

Hoffström itse on koulutukseltaan sekä sairaanhoitaja että kauppatieteiden maisteri. Tästä koulutusyhdistelmästä on ollut hänelle tavattomasti hyötyä nykyisessä työssä.

”On äärettömän suuri etu, että tunnen toimialan prosessit ja kielen, osaan keskustella oikeilla termeillä asiantuntijoiden kanssa.”

Entä mikä henkilökohtaisesti kiinnostaa datassa ja sen hyödyntämisessä?

”Ihmisillä on usein paljon mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten asiat pitäisi markkinoinnissa tehdä. Nykyisin ei tarvitse toimia mutun pohjalta. Tarjolla on hyviä työkaluja, jotka näyttävät, mitkä menetelmät, kanavat ja sisällöt toimivat eri kohderyhmille.”

Lähikuva Minna Hoffströmistä kadulla, taustalla sumeana vihreä puu ja kulkuneuvoja.

MINNA HOFFSTRÖM

Työ: Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja

Ura: Työskennellyt Aavassa vuodesta 2008 lähtien useassa eri tehtävässä, mm. liiketoimintajohtajana, kehitysjohtajana ja viimeiset vuodet markkinointi- ja viestintäjohtajana. Ennen Aavaa työskenteli Deloittella sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan parissa, ja aiemmin lähes yhdeksän vuotta Nokia Networksissä, pääosin finance & control -tehtävissä.

Koulutus: sairaanhoitaja, KTM

Harrastukset: Erilaiset kuntoilu- ja liikuntamuodot ohjatuista tunneista omatoimiseen lenkkeilyyn ja salitreeniin. ”Joskus minut näkee vielä jäälläkin ringetteä pelaamassa.”

Motto: ”Ole rohkea ja kokeile, älä pelkää epäonnistumista. Aina on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä.”

Data Masters -ajatushautomo on sisältömarkkinointiin ja dataliiketoimintaan vahvasti panostavan mediayhtiö Aller Median perustama, datalla johtamisen ydinkysymyksiin pureutuva ryhmä, joka kokoaa yhteen joukon kokeneita, pitkään datan parissa työskennelleitä johtajia pohtimaan datan hyödyntämisen pullonkauloja sekä mahdollisuuksia, ja auttaa näin suomalaisyrityksiä menestymään ja löytämään uusia kilpailuetuja datasta.

Ajatushautomo julkaisi ensimmäisen raporttinsa marraskuussa 2016. Uuden huippujohtajista koostuvan ryhmän näkemyksistä koostuva toinen Data Masters -raportti julkaistaan 16.10. Oppaan ja ajatushautomon tuottaa Aller Media.

Tilaa Data Masters -raportti klikkaamalla tätä kuvaa.