Älä kaada liikaa GDPR:aa henkilöstön niskaan!

Lähestyvä EU:n tietosuojalaki GDPR teettää nyt työtä ja herättää paljon kysymyksiä suomalaisyrityksissä. Muun muassa oman henkilökunnan koulutus työllistää yrityksiä. ”Jos GDPR-asiaa kaataa kerralla liikaa niskaan, henkilöstö vauhkoontuu varmasti. Tieto täytyy tarjota palasina ja mukana pitää olla paljon kiinnostavia esimerkkejä”, ASML:n toimitusjohtaja Jari Perko muistutti Data Masters -yritysvierailulla.

Nainen istuu pää painettuna keskellä numeromyrskyä.

Miten informoida asiakasta GDPR:stä uudella tavalla? Mitä dataa ja missä muodossa luovutamme ihmisille? Mitä kaikkea yrityksen täytyy varjella? Miten toteuttaa pääsy asiakasdataan? Entä onko esimerkiksi palvelunkäytöstä syntyvä data henkilötietoa? Jos asiakkaalta tulee tuotantojärjestelmään kohdistuva pyyntö, miten yritys toimii?

Tässä liuta kysymyksiä, joita suomalaisyritykset aprikoivat tällä hetkellä kuumeisesti. Toukokuussa 2018 voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus teettää yrityksille paljon töitä.

”Esimerkiksi kaikki palvelunkäytöstä syntyvä tieto ei välttämättä ole henkilötietoa. Yrityksen täytyy tehdä linjauksia. Mikä on palveleva näkymä asiakkaan omaan dataan ja mikä dataa tuotannontekijänä ja jalostettuna liikesalaisuutena? Yritysten täytyy tehdä paljon konseptointityötä etukäteen”, Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko kertoo.

Tieto täytyy tarjota palasina ja tarjota kylkeen paljon kiinnostavia, selkeitä esimerkkejä.

Yksi yrityksiä eniten työllistävistä asioista on oman henkilökunnan koulutus – miten se olisi järkevintä toteuttaa?

”Jos GDPR-asiaa kaataa kerralla liikaa niskaan, henkilöstö vauhkoontuu varmasti – tai vaipuu koomaan. Tieto täytyy tarjota palasina ja tarjota kylkeen paljon kiinnostavia, selkeitä esimerkkejä”, Perko sanoo.

Esimerkiksi Aller Mediassa GDPR-asiaa tarjoillaan viikoittain pieninä tietoiskuina.

Mikrodialogi käyttöön!

Yritysten dialogi asiakkaiden suuntaan on ratkaisevan tärkeä uudessa tilanteessa. Data-aikana viestinnän merkitys yritysten menestystekijänä korostuu. Kuluttajan vaikutusvalta kasvaa. Ja kuluttaja haluaa esimerkiksi tietää, miten yritys käytännössä huolehtii häneen liittyvästä datasta.

Ihmisen arkeen vaikuttaa valtavasti pieni dialogi.

Yksi tulevaisuuden malli ja työkalu on käydä mikrodialogia luottamuksesta. Ihmisen arkeen vaikuttaa valtavasti pieni dialogi.

Tietosuoja-asioihin liittyen mikrodialogi pitäisi saada käyttöön ja vauhtiin sekä henkilökunnan että kuluttajien kanssa.

”En ole aivan varma, onko yrityksillä tai julkisorganisaatioilla tällä hetkellä kykyä käydä tällaista ihmisen kokoista, humaania ja vaikuttavaa keskustelua asiakkaidensa kanssa”, Perko sanoo.

Minikokoinen bisnesmies roikkuu ison käden pitelemänä kaupunkimaiseman yläpuolella, papereita lentelee ympärillä.

Älä säikähdä mielensäpahoittajaa!

Maailma on täynnä esimerkkejä epäonnistuneesta mainonnasta, joka herättää mediamyllerryksen ja some-vyöryn. Osansa ovat viime aikoina saaneet monet tunnetut brändit, kuten Dove ja Pepsi. Syytöksille ei aina löydy rationaalisia perusteluja. Yksittäinen mielensäpahoittaja pystyy helposti käynnistämään some-tsunamin.

Entä mitä tapahtuisi, jos yritykselle tapahtuu vuoto asiakasdatassa? Millaisia vaikutuksia some-kohulla on kävijämääriin? Kuinka paljon yhtiö menettäisi asiakkaita?

Maailmalta löytyy dataa, jonka mukaan esimerkiksi negatiivinen vyöry onkin lisännyt asiakkaiden määrää.

”Nämä ovat äärettömän mielenkiintoisia kysymyksiä. Kyselytutkimusten tulosten ja ihmisten toiminnan välillä on tunnetusti valtava ero. Aivan samalla tavalla täytyy miettiä, mikä esimerkiksi negatiivisen some-kohun vaikutus on konkreettisesti asiakkuuksiin ja kuinka pitkä on vaikutusaika.

Yrityksillä pitäisi aina olla konkreettista dataa taustalla kertomassa, mikä oikea tilanne on. Maailmalta löytyy dataa, jonka mukaan esimerkiksi negatiivinen vyöry onkin lisännyt asiakkaiden määrää”, Elisan data- ja analytiikkajohtaja Turkka Koivu muistuttaa.

Datasta ja päätöksenteosta meuhkataan ylipäätään paljon, mutta todellisuudessa paljon suuria yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään ilman, että ne pohjautuisivat riittävään dataan.

Mielensäpahoittajille ja huutajille jää paljon valtaa, jos dataa ei vaadita väitteiden taustalle.

”Tämä on yksi mieliaiheistani. Yhteiskunnallisella tasolla tehdään tärkeitä päätöksiä ilman tukevaa dataa taustalla. Mielensäpahoittajille ja huutajille jää paljon valtaa niin yritysmaailmassa kuin julkishallinnossakin, jos dataa ei vaadita väitteiden taustalle”, Perko sanoo.

Allerin koostama uusi Data Masters -ryhmä kokoontui ensimmäiselle yritysvierailulleen 1.11.2017 ASML:oon. Ryhmä keskusteli innokkaasti lähestyvästä GDPR:sta, läpinäkyvyyden ja viestinnän merkityksestä data-aikana sekä some-meuhkaamisesta ja sen vaikutuksista liiketoimintaan.

Paikalla ASML:ssa olivat Jari Perkon ja Turkka Koivun lisäksi Data Mastersien puheenjohtaja ja Aller Median kaupallinen johtaja Hannaleena Koskinen, Allerin Analytics & Insight -johtaja, DPO, Kristina Hännikäinen, Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Hoffström sekä Valtorin tuotekehityksestä vastaava päällikkö Tiina Willman.

Data Masters -ajatushautomo on Aller Median perustama, datalla johtamisen ydinkysymyksiin pureutuva ryhmä, joka kokoaa yhteen joukon kokeneita, pitkään datan parissa työskennelleitä johtajia pohtimaan datan hyödyntämisen pullonkauloja sekä mahdollisuuksia, ja auttaa näin suomalaisyrityksiä menestymään ja löytämään uusia kilpailuetuja datasta. Ajatushautomon ensimmäinen raportti julkaistiin marraskuussa 2016. Uuden Data Masters -ryhmän 10 huippujohtajan näkemyksistä koostuva toinen raportti julkaistiin lokakuussa 2017.