Erilaisten äly- ja IoT-laitteiden yleistyminen herättää täysin uudenlaisia datan hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. ”Tämä on herkkä paikka kuluttajalle. Operaattoreilla voisi tulevaisuudessa olla isompi rooli datan hallinnassa ja dataan liittyvän informaation välittämisessä ihmisille”, Elisan data ja analytiikkajohtaja Turkka Koivu sanoo.  Lue juttu

Kesko seuraa nykyisin päivittäin, miten kauppiaat hyödyntävät heille tarjottuja datalähteitä. Viimeisen vuoden aikana jokainen K-kauppa on luonut datalähteiden pohjalta oman kauppakohtaisen profiilinsa ja strategiansa. ”Kauppiailta saatu palaute on todella rohkaisevaa”, Keskon data-analytiikasta ja asiakasdatasta vastaava johtaja Minna Vakkilainen iloitsee.  Lue juttu

Esineiden internetin todellinen hyöty tulee kaikesta siitä tiedosta, mitä se tuottaa. Dataa hyödyntämällä yritykset voivat kehittää uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja.

Asiakasuskollisuus on entistä suurempi haaste; nopeasti liikkuva tieto uudesta tai paremmasta palvelusta saa myös kuluttajat liikkumaan ärhäkästi. Brändillä, sen maineella ja palvelun tasolla on enemmän merkitystä kuin koskaan.

Suosituimpia digitaalisia palveluita käytetään pääasiassa mobiililaitteilla. Kotimaisten brändien verkkopalveluissa mobiilin osuus palvelun käytöstä vaihtelee 35%–75% välillä, ja tämä trendi on vahvistumassa myös verkkokaupoissa.

Sisällön julkaisua voi automatisoida esimerkiksi ajastamalla tiettyjen sisältöjen nostot pitkälle tulevaisuuteen, mutta julkiselle asiakaspalvelulle on vaikea tehdä samaa. Asiakkaat haluavat tulla palvelluksi siinä kanavassa, missä viettävät aikaa. Miten asiakaspalvelu saadaan taipumaan somen palvelukanavaksi?

Menestys on usein kiinni nimenomaan teknologiavalinnoista ja ei-toiminnallisten vaatimusten priorisoinnista. Lisäksi tiimin pitää kyetä hallitsemaan ko. teknologiat hyvin. Kansainväliseen menestykseen internetbisneksessä ei voida mennä bisnestarpeet edellä.

Maailma on täynnä upeita tuotteita, jotka eivät lentäneet. ”Kaiken tekeminen oikein” ei varmista onnistumista, mutta nostaa sen todennäköisyyttä. Pitää jaksaa yrittää ja kokeilla.

Mitäpä jos oikeasti tekisimme niin kuin innostavissa seminaarialustuksissa ja somepostauksissa kehoitetaan, emmekä vain tyytyisi vain retweettaamaan sitä palaksi digitaalisen jalanjälkemme mosaiikkia. Vai kumpaa uskot enemmän - yritystä, jolla on persoona, ja joka toimii ja puhuu ammattilaistensa kautta kuin ystävä, vai kovanaamaa, joka piiloutuu korporaatiomaskin ja yritysjargonin suojaan? Miksi tämän toteuttaminen jää niin usein mainoslauseasteelle eikä koko työkulttuuria komppaavaksi voimaksi?

Jännän äärellä. Internet of Things myllertää koko arjen, työnteon, bisneksen, valtion taloudet, talousmahtipolitiikan, pikkuisen kuluttajan kulutusvalinnat, päätöksen teon ja ja ja... Voittaja on datan ja arjen nokkelin yhdistäjä.

Kyberluottamuksen eteen tehdään paljon työtä digitaalisten palveluiden lisääntyessä ja vakiintuessa. Aller Median tietosuoja-asiantuntijan Pirjo Väyrysen mukaan myös kuluttajien tietoisuus digitaalisten palveluiden turvallisuudesta on lisääntynyt. Mikä on Suomen kyberturvallisuuden taso tällä hetkellä, ja millaisia kyberluottamusta vahvistavia ratkaisuja suomalaisissa palveluissa on tehty?  Lue juttu